Otsikko kertookin jo osan tarinasta, mutta pohjustetaanpa tätä vähän, ettei ihan kuulosta siltä, kun hiippailisin puistoissa vakoilemassa muiden syömisiä. Meidän oli tarkoitus viettää tällä kertaa ihan rauhallinen kotiviikonloppu, mutta sunnuntaiaamuna sekä minusta että miehestä alkoi tuntua siltä, että olisi kiva käydä kuitenkin jossain. Meillä on nimittäin nyt viikonloppuisin ollut tapana käydä kivoissa paikoissa tai kaupungeissa, joissa emme ole vielä käyneet täällä Tanskassa.
Eppu oli eskariryhmänsä kanssa vieraillut Fredericiassa sijaitsevassa Madsby Legeparkissa, jossa oli kuulemma leikkipuiston lisäksi maatilan eläimiä ja muuta mukavaa. Hän halusi kovasti, että kävisimme siellä uudelleen koko perhe. Niinpä päätimme lähteä ajelemaan tuonne Fredericiaan, koska meiltä ei sinne ole kuin puolentunnin ajomatka. Kirjoitinkin joskus täällä blogissa, kuinka täällä Tanskassa ei ole samanlaista leikkipuistokulttuuria kuin Suomessa ja julkiset puistot loistavat poissaolollaan. Näitä isompia puistoja tuntuu sitten kuitenkin löytyvän aika runsaasti ja ne ovat viikonloppuisin tosi suosittuja.
Puistoon oli helppo löytää ja sinne pääsee helposti vaikka junalla. Tämä siis vinkiksi niille, jotka suunnittelevat reissua Tanskaan lasten kanssa. Saimme aika pian huomata, että tämä "leikkipuisto" oli enemmänkin kuin Puuhamaa, tosin vähän modernimpi versio siitä. Perinteisten leikkipuistojuttujen lisäksi tarjolla oli mm. polkuautorata, veneillä soutelua, minigolfia, tasapainoskoottereita, kiipeilyä, erilaisia eläimiä, joita pääsi myös paijaamaan. Kaikki muu tuolla oli ilmaista eikä mitään sisäänpääsyä ole. Ainoastaan aluetta kiertävä juna ja historialliseen pienoiskaupunkiin tutustuminen maksavat muutamia kymmeniä kruunuja (pari euroa). Alueellä oli runsaasti picnicpöytiä hyvin tanskalaiseen tapaan, mutta niiden lisäksi oli myös pieniä taloja, jonne pääsi sisälle syömään omia eväitään. Ulkona oli myös grillikatoksia, joista sai vuokrata grillin käyttöönsä. Taloja sai ilmeisesti myös vuokrata synttäri- ja juhlakäyttöön. Ja tietysti paikasta löytyi runsaasti wc- ja vaipanvaihtopaikkoja. Tämä oli kyllä ihan mielettömän iso ja hieno leikkimaa lapsille.
Ensin kävimme kiertämässä kaikki eläimet ja myöhemmin lapset saivat vielä riehua kunnolla leikkipuistossa. Islakin innostui kiipeilemään vaikka minne Epun perässä, ja huomasin, että hän on hyvin ketterä ja aika uskalias. Olisimme selvinneet ilman rahaa koko matkalta, mutta halusimme osallistua juna-ajelulle, että näkisimme samalla vähän maisemia. Lähistöllä sijaitsikin joku loma- ja kurssikeskus, hotelli ja trooppinen uimahalli. Lisäksi unohdimme eväät kotiin. Minä ajattelin, että mies oli tehnyt eväät ja mies luuli, että minä olin ne tehnyt. Joten ei eväitä. Onneksi alueella oli pieni kioski, josta sai ostaa vähän samantapaista grilliruokaa, kuin vaikka Legolandista. Se oli ihan ok, mutta kyllä hieman kirpaisi siinä vaiheessa, kun naapuripöydässä katettiin ihan mielettömät monen ruokalajin syömiset ja toisessa pöydässä oli tarjolla kakkua ja iso termari kahvia. Sillä hetkellä kyllä tunsin todella, mitä tarkoittaa annoskateus.
Puistoon pitää päästä pian uudelleen, koska sää oli nyt vähän viileä, ja emme viitsineet sitten lähteä kokeilemaan soutelua tai tutustumaan pienoismallikaupunkiin. Ja ensi kerralla pakkaan todellakin mukaan sen oman termarin ja isot ihanat eväät. Nyt varsinkin, kun tiedämme, että tuolla on ihan mahtavat tilat niitä nauttia. Saapa vain nähdä, millaiset määrät ihmisiä tuolla Legeparkissa on aurinkoisena päivänä, kun näin viileänä päivänäkin riitti paljon kävijöitä.
