Nyt se on meilläkin edessä, tai oikeastaan jo takana, nimittäin koulun aloitus. Eppu aloitti ekan luokan täällä kansainvälisessä koulussa, ja kylläpä meitä kaikkia jännitti! Minua ja miestä jännitti varmaan vähän enemmän kuin Eppua, mutta oli kyllä poikakin vakavana maanantaiaamuna. Kurkatkaa kuva Instasta, siellä istuu meidän ekaluokkalainen uudessa luokassaan.
Eskarista tuttu ryhmä jatkaa yhdessä ekalle, mutta saman rakennuksen eri puolelle uuteen luokkaan ja uuden opettajan huomaan. Englannin kielen Eppu on oppinut kevään aikana niin, että pärjää jo ihan hyvin. Sekin kyllä varmasti kehittyy vielä koulussa. Oppiaineita ei ole eroteltu eri tunteihin vaan kaikkea opetetaan tietyllä ajalla isompina kokonaisuuksina (unit of inquiry). En tiedä juuri mitään Suomen uudesta opetussuunnitelmasta, mutta mitä nyt lukaisin sen pääpiirteittäin jostain lehdestä läpi, se kuulostaa aika monelta kohdin hyvinkin samalta ainakin paperilla, kuin mitä meillä on täällä.
Koulun jälkeen on after school club eli kerho, jossa on vapaata toimintaa, leikkiä ja ulkoilua. Lämmintä ruokaa ei täällä yleensä tarjoilla kouluissa eikä päiväkodeissa, mutta siten tämä Epun koulu taitaa erota monista muista tanskalaisista kouluista, että tässä koulussa lapsille tarjotaan ruoka koulun puolesta. Aamupäivällä lapset saavat välipalan, sitten on lounas ja iltapäivällä kerhoon jääville lapsille tarjoillaan vielä uudestaan välipalaa. Liikuntaa on kaksi kertaa viikossa ja art & design sekä music & drama ovat myös kaksi kertaa viikossa. Tanskan kielen opiskelu alkaa heti ekana vuonna, ja sitä onkin heti alusta asti neljä kertaa viikossa. Koululle ja sieltä pois olisi myös ilmainen bussikuljetus, mutta sitä emme ole vielä tarvinneet. Ehkä sitten, kun Eppu on vähän isompi, hän voi alkaa itse kulkea tuolla koulubussilla.
Eppu sai valkata ihan itse oman reppunsa jo silloin, kun eskari keväällä alkoi. Nyt poika sai sitten repun, mikä on juuri sellainen, kun hän itse tykkää. Penaali me ostettiin nyt ennen koulun alkua, tai oikeastaan ostin sen pojalle synttärilahjaksi. Sekin on kyllä Epun oma valitsema, juuri sellainen, jonka hän näytti minulle kerran kaupan ikkunassa, ja joka vielä sattui olemaan samaa sarjaa repun kanssa. Ihan välihuomiona sellainen juttu, että koulureput ovat täällä Tanskassa ihan jäätävän kalliita. En tiedä, onko samoin myös Suomessa, mutta todellakin toivon, että tuo reppu nyt sitten kestäisi (ja kelpaisi) ainakin jonkin aikaa.
Tuntuu, kuin poika olisi kevään ja kesän aikana kasvanut jotenkin tosi paljon ihan pituutta, mutta myös muutenkin. On aika ihanaa, kun omasta pikkupojasta on kasvanut ajattelevainen ja fiksu ekaluokkalainen, jolla on ihania omia ajatuksia ja kivoja juttuja, joita kuuntelisin mielellään vaikka kuinka paljon. Yksi omista lempijutuista on tällä hetkellä lähteä joskus iltaisin Epun kaveriksi keräämään Pokemoneja. Itse en pelistä ymmärrä mitään ja lähden vaan kävelyseuraksi mukaan, mutta samalla tulee kivasti juteltua yhdessä ja käytyä läpi kaikkia juttuja. Usein tuleekin juteltuja sellaisia asioita, jotka jäisivät helposti muuten kiireisen arjen jalkoihin ja voin samalla vähän kysellä kuulumisia eskarista/koulusta, joista poika ei yleensä malttaisi edes selittää. 🙂
Onko siellä muita uusia ekaluokkalaisia ja jännittyneitä vanhempia? Minua jännitti vielä maanantai-iltanakin niin paljon, että heräsin viime yönäkin vielä miettimään kaikkia Epun kouluun liittyviä juttuja. Että niin hyvin meni sitten äidillä tämä koulun aloitus. 😉
