Miten työjutut sujuvat ulkomaille muuttaessa?

UKKO.fi haastoi minut kirjottamaan työjutuista ja lupasin muutenkin jo viime postauksessa kertoa vähän, miten nämä minun työkuviot täällä ovat järjestyneet. Olemme nyt asuneet täällä Tanskassa huimat 1,5 vuotta, josta olen tehnyt koko ajan töitä. Tänne Tanskaan lähdimme siis miehen työkuvioiden takia, ja jouduin itse tekemään aika ison päätöksen, mitä teen oman työni suhteen. Olin tuolloin vielä perhevapaalla vakityöstäni, mutta aika pian tänne tulon jälkeen oli aika selvää, että minun pitäisi jättää hyvästit vanhalle työlleni. Tein kuitenkin äitiys- ja perhevapaan ajan mm. muotijuttuja lehtiin kotoa käsin ja kirjoitin tuolloin myös blogia Vauvan alla. Sain siis aika hyvin täytettyä vähäisetkin vapaahetket tekemällä töitä. Molemmat noista hommista olivat sellaisia, että niitä sai helposti tehtyä kotoa käsin. Laskutukseen käytin UKKO.fi palvelua, joten omaa yritystä minun ei ole tarvinnut koskaan perustaa. En tiedä johtuuko se sitten tietämättömyydestä, mutta minusta oman yrityksen pyörittäminen on aina kuulostanut kauhean hankalalta vaihtoehdolta, joten työskentelin oikein mielelläni “kevytyrittäjänä”, jolloin erilaisten freelance-töiden tekeminen oli ihan älyttömän helppoa.

Ollessani kuitenkin jonkin aikaa kotona, päivät alkoivat tuntua pitkiltä sekä yksinäisiltä, ja palo kuitenkin sille ihan omalle alalle oli kova. Hain yhtä mielenkiintoista oman alan paikkaa, ja hämmästyksekseni sain sen. Kyseessä oli kuitenkin vain vuoden sijaisuus ja viime keväänä jo kovasti pohdin, mitä sitä alkaisia tekemään seuraavaksi. Minulle alkoi hahmottua suunnitelma, jota oli tarkoitus alkaa hiljalleen toteuttamaan. Ajattelin, että voisin alkaa tehdä jotain osa-aikaista ja samalla käydä tanskan opinnot loppuun. Olin aikeissa jo ilmottautua päiväkouluun, mutta olin loman alkaessa niin väsynyt, että en vaan saanut aikaiseksi tehtyä mitään. Päätin hoitaa kielikouluasian syksyllä ja pitää ensin kunnon loman. Suunnitelmani oli, että en tekisi mitään kahdeksaan viikkoon. Olin oikeasti aika väsynyt vuoden rutistuksen jälkeen, kun isosta muutostakaan ei ollut kauan aikaa ja heti oli jo pitänyt sopeutua uuteen työkulttuuriin vieraalla kielellä. Ajattelin, että voisin jatkaa kevytyrittäjänä kieliopintojen ohessa. Minulla oli ainakin omasta mielestäni ihan kiva suunnitelma syksyksi, ja edessä häämötti ihana Hollannin reissu perheen kanssa.

Ehdinkin sitten olla lomalla varmaan kokonaista kaksi päivää, kun sain yllättävän yhteydenoton LinkedInin kautta. Olen ennenkin saanut yhteydenottoja headhuntereilta, mutta ne ovat aina tulleet jostain “väärästä maasta väärään aikaan”, jolloin lähteminen ei olisi oikein onnistunut. Nyt kuitenkin yhteyttä otti tanskalainen yritys, joka sijaitsi vielä ihan kohtuullisen ajomatkan päässä kotikaupungistamme. Ala oli tuttu, mutta alue oli minulle ihan uusi “kummajainen”. Suoraan sanottuna ajattelin ensin, että kyseessä täytyy olla joku vitsi. Voin nyt tässä sen verran paljastaa, että minulla ei ole kovinkaan suurta kokemusta miesten muodista. Myös tehtäväalue ja vastuu oli vähän erilainen, kuin mitä aiemmin olen tehnyt. Lähdin kuitenkin avoimin mielin haastatteluun, ja kun monta palasta sattui lokahtamaan paikalleen, minulla olikin jo uusi työ ennen kuin olin päässyt edes Hollantiin lomailemaan. Hullua! Se siitä 8 viikon lepolomasta sitten! Onneksi sentään ehdin pitää jokusen viikon lomaa ennen uuden työn aloitusta ja levätä edes hetkisen.

Olen nyt reilu kuukauden siis ollut uudessa työpaikassa ja se on ylittänyt kaikki odotukset. Tai ei minulla oikeastaan ehtinyt edes olla mitään ennakko-odotuksia. niin nopeasti kaikki tapahtui. Olen kuitenkin tykännyt ihan älyttömästi uudesta työpaikasta ja sen kansainvälisestä ilmapiiristä. Tanskan kieli tosin ei tuolla uudessa työssä pääse harmiksi kovin paljon kehittymään, koska toimistolla puhutaan niin paljon englantia ja siellä on paljon muitakin “ulkomaalaisia” kuin minä. Toisaalta taas se on aika ihanaa, kun ei tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi ja aina löytyy joku jonka kanssa voi höpötellä englantia.

 

Muut suunnitelmat menivät nyt sitten ainakin joksikin aikaa mappi Ö:n suojiin, ja jatkan tanskan kielen kanssa ahertamista lauantaisin (josta en ole niin innoissani). Täytyy sanoa, että joskus tuo lauantain kielikoulu tuntuu ihan älyttömän raskaalta ja olenkin miettinyt pitäisikö se nyt laittaa hetkeksi tauolle. Tykkään käydä siellä tosi kovasti ja rakastan kielten opiskelua, mutta tuntuu, että nyt ei aika ja jaksaminen meinaa riittää ihan kaikkeen. Ehkä kuitenkin jatkan sitten vielä kevyttä kevytyrittäjyyttä tässä päätyön ohessa (ainakin blogiyhteistyöjuttuja tehdessä), ja kukapa tietää, jos sitä tässä samalla vielä kehittelisi sitä omaakin hommaa, jota olin alunperin suunnitellut. Minulla nimittäin oli ihan hauska idea, mitä olisin halunnut kokeilla tehdä, ja jota olisi voinut tehdä kieliopintojen ohella.

Nyt on kuitenkin ihan tosi hyvä fiilis ja olen hirmu onnellinen uudesta yllättävästä työpaikastani. En todellakaan ole odottanut pääseväni näin nopeasti kiinni työelämään täällä, vaan olen kuullut paljon päinvastaisia kokemuksia expat puolisoiden työnhausta. En siis halua antaa täällä blogissakaan mitään liian ruusuista kuvaa työnhausta ulkomailla, koska se ei yleensä ole helppoa. Olin tänne tullessa itsekin oikeastaan aivan varma, etten löydä ikinä yhtikäs mitään työtä. Täällä Tanskassa ainakin monilla yrityksillä tuntuu olevan tosi korkea kynnys palkata ihmisiä, jotka eivät puhu tanskaa. Melkein kaikki tanskalaiset puhuvat todella hyvää englantia, mutta sitten kun on “tosi kyseessä” halutaan turvallisesti pysyä siinä tanskan kielessä. Uskon, että minulla on ollut tosi paljon onnea matkassa. Ja varmasti omalla kohdallani kuitenkin helpottaa myös se, että tulemme toisesta Pohjoismaasta. Toki tämä uusi työpaikkani on muutenkin tosi kansainvälinen yritys, joten en usko heille olleen suurikaan kynnys palkata töihin “ulkkista”.

Mutta kyllä silti voi työnkin suhteen käydä ihan hyvin! Suosittelenkin siis erityisesti kaikille ulkomaille suuntaaville (tai siellä asuville ja työtä hakeville) laittamaan ne LinkedIn profiilit kuntoon, sillä sieltä voi tulla vastaan hyvinkin yllättäviä yhteydenottoja. Ja sama varmaan sopii myös ihan Suomessa asuville, jotka hakevat uusia työkuvioita. Kevytyrittäjyyttä (sekä UKKO.fi:a) suosittelen taas niille, jotka haluavat tehdä jotain omaa juttuaan, mutta oman yrityksen perustaminen tuntuu vielä liian suurelta tai hankalalta askeleelta. Tai jos on vaikka vaihtamassa alaa, on helppo kokeilla aloittaa se ns. kevyesti ja vähitellen. Olen itse aika tyytyväinen, että olen uskaltanut lähteä tänne, kokeilla monenlaisia eri juttuja ja ottaa monta askelta tuntemattomaan. Toivottavasti tämä poikii vielä jotain hyvää jatkossa niin työn kuin muunkin elämän kannalta.

*) Postaus toteutettu yhteistyössä UKKO.fi kanssa.

PS. Kuvat eivät liity suoraan postaukseen, mutta olen ottanut tavaksi palkita itseni perjantaisin työviikon jälkeen ja ostanut itse itselleni kukkia. Tekeekö kukaan muu niin? 🙂