Tämä asia ei nyt varsinaisesti liity yhtään mihinkään, mutta minun on pakko jakaa tämä jonkun kanssa.

Kyseon siis huutonetistä.  Voin avoimesti kertoa, että vihaan huutista, ja siitä yksinkertaisesta syystä, että se vaan aiheutaa minulle ylimääräistä stressiä ja harmaita hiuksia.

Tavallaan huutonet on helppo tapa kierrättää vanhat tavarat, ilman että pitää maksaa kalliita kirppisten pöytämaksuja, jotka usein pääkaupunkiseudulla lähenevät 40 euroa. Sitä saa myydä aika monta pientä lastenvaatettakin, jotta saa edes tuon pöytähinnan kasaan, joten siinä mielessä huutis on ihan hyvä vaihtoehto. Paitsi sitten sellaisille ihmisille, joilla on uskomattoman huono tuuri ja jotka ottavat stressiä kaikesta. Niinkuin minä. Haluan, että tavarat, joita myyn, ovat priimakuntoisia ja postitus sujuu nopeasti. Ja jos näin ei käy, stressaannun. Ja hyvä kun en menetä yöuniani. Koska olen todella neuroottinen myymieni vaatteiden hyvästä kunnosta, tutkin ne hyvin tarkkaan, rämpytän vetskarit läpi, että ne toimivat ja silitän vielä lopuksi vaatteet. Mutta ongelman ydin onkin tässä se, että minulla on aivan älyttömän huono tuuri. Tai ainakin on ollut viime aikoina. Taannoin tässä olin lähettämässä hyväkuntoista hupparia, jonka olin tarkistanut melkein suurennuslasilla. Vedin vielä silityksen lopuksi vetoketjun kiinni, ja vetoketjun vedin jäi käteeni.  Yhteys postajaan, olen pahoillani. Toisella kerralla olin postittamassa neulepaitaa, ja ajattelin nypätä siitä muutaman pikku nypyn pois nyppykoneella, ennenkuin laitan neuleen pakettiin. Ja sitten nyppykone takertui paitaan, ja siihen tuli reikä. Ja taas yhteytää ostajaan. Sitten oli lähettämässä hupparia, joka oli lähes uusi. Päätin kuitenkin silittää sen, ja kun painoin raudan kiinni vaaleaan huppariin, raudan pohjasta tarttui siihen mustia pisteitä. Ja näitä riittää.