Tämä kirjoitus on pakko tehdä nyt, ennen kuin tämä aika menee ohi, ja unohdan. Isla on nyt 1,5 vuotias pieni taapero. Pituutta on yli 82cm ja painoa noin 11kg. Vaatekoko on 86cm ja kengännumero 22. Hampaita on tosi monta, ja ne näyttävät pieniltä riisimuroilta. Rakkain lelu taitaa olla punainen keinuheppa, jolla tyttö tykkää keinua joka päivä ja laulaa samalla kovaan ääneen “Ihahaa, ihahaa!”. Hän myös huvittaa bussimatkustajia laulamalla samaa laulua rattaissa. Sanoja tulee jo tosi paljon, ja tytön kanssa pystyy jo vähän keskustelemaankin.
– Haluatko maitoa?
– Joooooo.
– Haluatko leipää.
– Eeeeen! Heippa!
Paras kaveri on isoveli Eppu, jota Isla seuraa joka paikkaan, ja ihan joka asiassa. Kaikki pitää olla juuri niin kuin veikalla. Isla jopa haluaa nukkua isoveikan sängyssä, joka on täysin samanlainen kuin hänen omansa. Onneksi isoveli ei ole niin tarkka, ja suostuu usein vaihtamaan paikkaa pienen siskon kanssa. Leikit sujuvat sisaruksilla yleensä tosi hyvin, paitsi joskus pikkusisko ei oikein vielä osaa leikkiä halutulla tavalla tai sotkee vähän leikkejä.
– Äitiiiiiiiii! Isla on sotkuttanut mun tavarat! Isla sotkuttaa mun koko huoneen!
Isla sotkuttaa paljon muitakin paikkoja. Hän availee kaappeja, tonkii tavarat ulos nopeammin kuin laki sallii, tyhjentää äidin käsilaukun, sovittelee liian isoja kenkiä, pukee päälleen jotain älyttömän hassua, mitä löytää eteisestä, ja tarkastelee sitten lopputulosta peilin edessä. Muualla kuin kotona Isla on todella rauhallinen ja kiltti. Usein, kun olen Islan kanssa jossain, joku tulee ihmettelemään, miten rauhallinen tyttö on. Mutta kotona hän tykkää kiipeillä joka paikkaan, kuten veljensäkin aikoinaan. Jossain vaiheessa tuntui, että menetän järkeni tuon kiipeilyn kanssa, koska se alastulo ei olekaan sitten ihan niin sujuvaa. Onneksi meno on sen suhteen nyt vähän rauhoittunut. Siis vähän. Kuhmuiltakaan ei olla vältytty, ja välillä hämmästelen tämän rauhallisen tytön uhkarohkeita temppuja.
Isla hermostuu aika harvoin, mutta kun se tapahtuu, ääni tulee todella kovaa ja korkealta. Silloin isoveikkakin irrottaa otteen ja äiti ja isä antavat helposti periksi. Muistan, että esikoisellakin oli tosi kova ääni jo ihan pienenä, ja kuulin hiekkalaatikolta aina hänen äänensä yli muiden. Mutta tämä neiti on ihan eri sfääreissä. Isot keuhkot.
Muistan, kuinka nopeasti tämä varhaislapsuus menee ohi. Hetken päästä meillä onkin jo pieni leikki-ikäinen, joka osaa jo vaikka mitä, ja jonka kanssa voi jopa neuvotella asioista. Tavallaan se on myös aika haikeaa. Minusta tämä taaperovaihe on ehkä kaikkein raskain, mutta samalla kaikkein ihanin. Pienen vauvan kanssa monet asiat ovat niin helppoja, mutta taaperolla on jo aika paljon enemmän taitoja, mutta ei vielä sitä ymmärrystä. Kuitenkin on niin mielettömän ihana seurata, kun nyt tässä vaiheessa niitä uusia asioita tulee melkein päivittäin. Pieni taapero on niin hellyyttävä, ja kaipaa kuitenkin vielä aika paljon sitä vanhempien syliä. Että saa istua vaan sylikkäin ja halia.
Ehkä lasten luonteet poikkeavat tässäkin. Vilkas pieni Eppu ei viihtynyt sekunttia kauempaa äidin sylissä 1-vuotiaana, mutta rauhallisempi Isla tykkää istua ja höpsötellä ja olla ihan lähellä. Parhaita hetkiä päivässä ovatkin ne hetket, kun illalla ennen nukkumaanmenoaikaa Isla kiipeää äidin syliin ja haluaa vaan halia ja höpsötellä, suukotella ja kikattaa. Toivottavasti tämä ihana aika ei mene liian nopeasti ohi. Ja kun se menee, toivon, että muistan tämän kaiken vielä myöhemminkin. Sitten kun äidin syli ei olekaan enää se ykköspaikka ja taapero ei olekaan enää se ihan pieni.
Tällainen on meidän pieni sotkuttaja. Millaisia taaperoita teillä on?
Hei, Mukava on aina lukea näitä juttuja, kun meilläkin on ihan samat asiat menossa täällä. Poikani 1,3 v. lempipuuhat on kanssa kiipeily mitä kummalisiin paikkoihin ja mitä korkeamalla jokin tavara on sitä jännempää sen saaminen/tiputtaminen itsensä päälle on, ja äiti ihan sydän syrjälään aina kahtoo toisen touhuja. 🙂 Ja keittieön kaapit on kiva aukoo ja järjestellä uuteen järjestykseen, aterinlaatikkokin on saanut jo osansa. 😀 Myös isoveli on maailman paras kaveri ja aina halailevat, mutta joskus isoveli haluisi puuhata omia asioita ja sitten suututaa kun pikkunen tulee sotkemaan. 😀
Terveisin: -TaNjA-
Ihana Isla tyttö, laulelee Ihahaa ihahaa..meidänkin Hupun, olen hänen mummi, lempilaulu on sama ja hän pyytää sitä kun alkaa väsyttää ja hän haluaa, että nukutan hänet. Nyt vaan pienimies on ollut todella sairas, flunssa ja molemmat korvat, ruokahalu meni kokonaan ja vain maitopullolla melkein elänyt, nyt ei yski enää niin kovasti ja kyllä lääke on alkanut tehota. Poika on nyt 1,7 vuotta, 86 cm ja kengät ovat kokoa 24, vilkkulenkkarit ovat 26 mutta kyllä niitä jo käytetään vaikka isot ovatkin vielä. Tässä nyt jännään syökö hän jo tänään liharuokaa jota olen tehnyt, eilen ei vielä mennyt, kotonaan hän oli pikkusen syönyt äitinsä tekemää makaronilaatikkoa itse, käsin. Oli ollut kuulemma kauhea sotku, naurattaa kun tyttäreni kertoi siitä. Mutta mummi jatkaa nyt ruuanlaittoa ja toivottaa Islalle ja isoveljelle hyvää päivän jatkoa.
Ihana postaus! Meillä poika on ottanut kovan kasvupyrähdyksen, mutta on vielä hieman pienempi. Paitsi kengännumero on miehekkäänä kokoa isompi.
Meillä lempilelu on Brion mäyräkoira, jolla poika ajaa brumm brumm. Koira-auto siis 😀 Poika tykkää hyppiä, kiipeillä, leikkiä palloleikkejä ja tietenkin sotkea. Koko talo saa heti aamusta kunnon käsittelyn, että on pienemmällä sitten taas kotoisampaa. Pusuja ja haleja poika jakaa mielellään, mutta ei vieraille. Oman perheen ulkopuolella vaan mummo saa hellyyttä tai ylipäätään tulla metriä lähemmäs. Voisi kuvitella poikien viihtyvän hyvin yhdessä, mutta isoveli kelpaa vain hätävarana. Isosisko on paljon kivempi. Kaikkein parasta seuraa on tällä hetkellä kuitenkin isi. Äiti ei kelpaisi mihinkään eli miehen ollessa töissä täällä on todella ratkiriemukasta! Onneksi korvat eivät halkea sillä pienestä miehestä lähtee myös hyvin hentoinen ääni myös suuttuessaan 🙂
-Nanna
Meillä on 1v4kk tyttönen, joka ei ihan vielä kävele. Muutaman askelen silloin tällöin, mutta hyyyyvin varovaisesti. Tyttö on muutenkin todella harkitseva ja varovainen, kiipeillessäänkin liikkuu kuin hidastetussa elokuvassa. Hän ei ole loukannut itseään kertaakaan liikkuessaan (!). Esikoinen käveli 11kk iässä ja oli aina ihan mustelmilla. Meidän pienellä pituutta on niin, että koko 92 alkaa olla hyvä. Sen sijaan varovaiset pikkujalat ovat vielä kokoa 19 (ei ihme ettei niillä pitkä tyttö oikein pysy pystyssä) ja kädet ovat myös tosi pikkuiset. Esikoinen 2v8kk käyttää muuten myös kokoa 92-98 mutta jalka on jo kokoa 25. Erilaisia ovat lapset, mutta esikoinen puhuu hyvin huolehtivasti vauvasta ja suhtautuu jotenkin hyväntahtoisen huvittuneesti siihen, ettei pienempi tunnu osaavan vielä juuri mitään.
Kiitos taas mukavasta kirjoituksesta! Iltaisin kun saan omat muksut (tyttö 2v9kk ja poika 1v9kk) nukkumaan on kiva lueskella mitä muut taaperot ovat touhunneet 😀 Meillä kumpikin kiipeilee ihaan päättömästi, isosisko edellä ja pikkuveli perässä. Meno on hurjaa ja kuhmuiltakaan ei vältytä. Meillä pikkumiehen pituus huitelee jo noin 94cm ja paino vähän vajaa 13 kiloa, pitkä ja hoikka kaveri. Kengän koko huimat 24 kevätkengissä kun siskolla 26. Vielä on isosisko hiukan pidempi mutta ei kyllä kauaa 😉 Hurjaa vauhtia kasvavat ja kehittyvät. Ihanaa kevään jatkoa ja jaksamisia muillekin takaperoinen vanhemmille!!
-Pauliina-
-TaNjA-: Kuulostaa niin tutulta! :)Toi kiipeily on kyllä hurjaa! Meillä myös keittiön kaapit saa kyytiä ja ne puretaan vähän väliä. 🙂
Hupun mummi: Hupu onkin jo pitkä poika! 🙂 Voi ei, kurjaa, että teillä on sairastettu, toivottavasti olo on pienellä jo parempi. Keväisin on niin paljon noita tauteja liikkeellä. 😛
Haha, makaronilaatikko ja riisiruoat onkin mukavia kun ne leviää jpka paikkaan. 🙂 Mukavaa päivää ja aurinkoa teille sinne! 🙂
Nanna: Teilläkin asuu siis sotkuttaja! 🙂 Toi on muuten jännää, kuinka se “suosio” vaihtelee. Meillä on vielä äiti kova sana, mutta saa nähdä kuinka kauan. 🙂 Meillä on Brion heppa on ollut kans suosiossa, sekin on “Ihahaaa!”
Vierailija 4: Oi, toihan kuulostaa mukavan rauhalliselta. 🙂 Teillä on kyllä tosi pieni jalka, muistelen että meillä se 19 taisi olla joskus viime syksynä. 🙂 Saa nähdä miten kasvu sitten jatkuu.
Pauliina: Eipä kestä, kiva kuulla, että nämä ilahduttaa! 🙂 Teillä onkin pitkä ja hoikka poika siellä. Kohta voi sitten isosisko alkaa käyttää veikan pieniä kenkiä. 😀 Hauskaa lukea, että muillakin on näitä pieniä “kiipeiluongelmia” 🙂
On ne niin ihania nämä pienet Sotkuttajat, olisi hauskaa tietää mitä Isla tuossa keittiössä oikein puuhaa kun seisoo roskiksen päällä, oikein naurattaa noitten pienten puuhat, meillä pieni Hupu oli tänään ja söi eka kerran yli viikkoon liharuokaa. Keksin ottaa papan kanssa Brion junaradan jota hän ei ole nähnyt kuin vauvana keittiön pöydälle, siinäpä olikin kiva muovinen ovisysteemi jota hän koko ajan vain sulki ja aukaisi, siinä samalla laitoin aina ruokaa suuhun ja söi koko annoksen jonka olin ajatellut pieneen vatsaan nyt mahtuvan. Sitten kun pappa sai vaunun liikkeelle ja se tuli pojan kohdalle niin kyydissä oli juusto- tai kinkkutikku, siitä pienimies nappasi aina ja laittoi suuhun:) Junarata saa muuten vielä olla kaapissa koska se on tarkoitettu 3 vuotiaille. Oli niin hauskaan ja ihanaa koko päivä, sitten kun Hupu nukahti niin me lähdimme kaupoille ja Hupun äiti jäi tallentamaan papalle musikkia, 50 vuotta tulee täyteen pian. Ihana tämä blogi on kyllä aina lukea ja katsella, paras.
Nauti tyttäresi lapsuudesta, pian se on ohi. Itse tuhlasin nuo kalliit hetket, touhuamalla kaikenlaista muka “tärkeää” Onneksi vaimoni on ollut hyvä kasvattaja, tai antanut lasten kasvaa. Nyt isovanhempana ihailen lapsenlapsia ja heidän perheiden tapaa rakastaa lapsiaan. Poikani perheellä on 2 lasta, 2,5v Eemil ja 10kk Saimi. Eemil on aivan nimensä veroinen, aina touhuamassa jotain. Hyllystöt, sekä kaapit tyhjenevät hetkessä, ei hänelle voi siitä olla vihainen. Kaipaan lapsenlapsiani, mutta en voi heitä omia. Kaikkea hyvää teille ja lapsillesi. Paljon yhteisiä onnellisia hetkiä teidän perheelle. T. Osmo täältä kaukaa Mauritaniasta
Anteeksi kun vikat vastaukset on viipynyt. 🙂
Hupun mummo: Voin kertoa, mitä siinä tapahtuu. Isla havittelee keittiön sivupöydällä olevia Epun tusseja. 😀 Hän ei saa piirtää niillä yksin, mutta hätä keinot keksii. Siirretään vaan tynnyri pöydän viereen ja sen kautta pääsee helposti kiipeämään pöydälle. 😉 Ja ei kun värittämään. 😀
Ihana Hupu! <3 Kyllä noi taaperot on hauskoja. 🙂 Ja kiitos vielä kauniista sanoistasi, täällä tuli ihan vedet silmiin. ❤
Osmo: Hei! Kiitos mahtavasta kommentistasi! Näitä isovenhempien kommetteja ja kokemuksia on aina ihana lukea! Aika ehtiväisiä nuo taaperot kyllä on ja vaatii kyllä välillä pitkää pinnaa. Ja kiitos paljon, nautimme nyt! Paljon aurinkoa sinulle sinne! 🙂
Hei, Mukava on aina lukea näitä juttuja, kun meilläkin on ihan samat asiat menossa täällä. Poikani 1,3 v. lempipuuhat on kanssa kiipeily mitä kummalisiin paikkoihin ja mitä korkeamalla jokin tavara on sitä jännempää sen saaminen/tiputtaminen itsensä päälle on, ja äiti ihan sydän syrjälään aina kahtoo toisen touhuja. 🙂 Ja keittieön kaapit on kiva aukoo ja järjestellä uuteen järjestykseen, aterinlaatikkokin on saanut jo osansa. 😀 Myös isoveli on maailman paras kaveri ja aina halailevat, mutta joskus isoveli haluisi puuhata omia asioita ja sitten suututaa kun pikkunen tulee sotkemaan. 😀
Terveisin: -TaNjA-
Hei, Mukava on aina lukea näitä juttuja, kun meilläkin on ihan samat asiat menossa täällä. Poikani 1,3 v. lempipuuhat on kanssa kiipeily mitä kummalisiin paikkoihin ja mitä korkeamalla jokin tavara on sitä jännempää sen saaminen/tiputtaminen itsensä päälle on, ja äiti ihan sydän syrjälään aina kahtoo toisen touhuja. 🙂 Ja keittieön kaapit on kiva aukoo ja järjestellä uuteen järjestykseen, aterinlaatikkokin on saanut jo osansa. 😀 Myös isoveli on maailman paras kaveri ja aina halailevat, mutta joskus isoveli haluisi puuhata omia asioita ja sitten suututaa kun pikkunen tulee sotkemaan. 😀
Terveisin: -TaNjA-
Ihana Isla tyttö, laulelee Ihahaa ihahaa..meidänkin Hupun, olen hänen mummi, lempilaulu on sama ja hän pyytää sitä kun alkaa väsyttää ja hän haluaa, että nukutan hänet. Nyt vaan pienimies on ollut todella sairas, flunssa ja molemmat korvat, ruokahalu meni kokonaan ja vain maitopullolla melkein elänyt, nyt ei yski enää niin kovasti ja kyllä lääke on alkanut tehota. Poika on nyt 1,7 vuotta, 86 cm ja kengät ovat kokoa 24, vilkkulenkkarit ovat 26 mutta kyllä niitä jo käytetään vaikka isot ovatkin vielä. Tässä nyt jännään syökö hän jo tänään liharuokaa jota olen tehnyt, eilen ei vielä mennyt, kotonaan hän oli pikkusen syönyt äitinsä tekemää makaronilaatikkoa itse, käsin. Oli ollut kuulemma kauhea sotku, naurattaa kun tyttäreni kertoi siitä. Mutta mummi jatkaa nyt ruuanlaittoa ja toivottaa Islalle ja isoveljelle hyvää päivän jatkoa.
Ihana Isla tyttö, laulelee Ihahaa ihahaa..meidänkin Hupun, olen hänen mummi, lempilaulu on sama ja hän pyytää sitä kun alkaa väsyttää ja hän haluaa, että nukutan hänet. Nyt vaan pienimies on ollut todella sairas, flunssa ja molemmat korvat, ruokahalu meni kokonaan ja vain maitopullolla melkein elänyt, nyt ei yski enää niin kovasti ja kyllä lääke on alkanut tehota. Poika on nyt 1,7 vuotta, 86 cm ja kengät ovat kokoa 24, vilkkulenkkarit ovat 26 mutta kyllä niitä jo käytetään vaikka isot ovatkin vielä. Tässä nyt jännään syökö hän jo tänään liharuokaa jota olen tehnyt, eilen ei vielä mennyt, kotonaan hän oli pikkusen syönyt äitinsä tekemää makaronilaatikkoa itse, käsin. Oli ollut kuulemma kauhea sotku, naurattaa kun tyttäreni kertoi siitä. Mutta mummi jatkaa nyt ruuanlaittoa ja toivottaa Islalle ja isoveljelle hyvää päivän jatkoa.
Ihana postaus! Meillä poika on ottanut kovan kasvupyrähdyksen, mutta on vielä hieman pienempi. Paitsi kengännumero on miehekkäänä kokoa isompi.
Meillä lempilelu on Brion mäyräkoira, jolla poika ajaa brumm brumm. Koira-auto siis 😀 Poika tykkää hyppiä, kiipeillä, leikkiä palloleikkejä ja tietenkin sotkea. Koko talo saa heti aamusta kunnon käsittelyn, että on pienemmällä sitten taas kotoisampaa. Pusuja ja haleja poika jakaa mielellään, mutta ei vieraille. Oman perheen ulkopuolella vaan mummo saa hellyyttä tai ylipäätään tulla metriä lähemmäs. Voisi kuvitella poikien viihtyvän hyvin yhdessä, mutta isoveli kelpaa vain hätävarana. Isosisko on paljon kivempi. Kaikkein parasta seuraa on tällä hetkellä kuitenkin isi. Äiti ei kelpaisi mihinkään eli miehen ollessa töissä täällä on todella ratkiriemukasta! Onneksi korvat eivät halkea sillä pienestä miehestä lähtee myös hyvin hentoinen ääni myös suuttuessaan 🙂
-Nanna
Ihana postaus! Meillä poika on ottanut kovan kasvupyrähdyksen, mutta on vielä hieman pienempi. Paitsi kengännumero on miehekkäänä kokoa isompi.
Meillä lempilelu on Brion mäyräkoira, jolla poika ajaa brumm brumm. Koira-auto siis 😀 Poika tykkää hyppiä, kiipeillä, leikkiä palloleikkejä ja tietenkin sotkea. Koko talo saa heti aamusta kunnon käsittelyn, että on pienemmällä sitten taas kotoisampaa. Pusuja ja haleja poika jakaa mielellään, mutta ei vieraille. Oman perheen ulkopuolella vaan mummo saa hellyyttä tai ylipäätään tulla metriä lähemmäs. Voisi kuvitella poikien viihtyvän hyvin yhdessä, mutta isoveli kelpaa vain hätävarana. Isosisko on paljon kivempi. Kaikkein parasta seuraa on tällä hetkellä kuitenkin isi. Äiti ei kelpaisi mihinkään eli miehen ollessa töissä täällä on todella ratkiriemukasta! Onneksi korvat eivät halkea sillä pienestä miehestä lähtee myös hyvin hentoinen ääni myös suuttuessaan 🙂
-Nanna
Meillä on 1v4kk tyttönen, joka ei ihan vielä kävele. Muutaman askelen silloin tällöin, mutta hyyyyvin varovaisesti. Tyttö on muutenkin todella harkitseva ja varovainen, kiipeillessäänkin liikkuu kuin hidastetussa elokuvassa. Hän ei ole loukannut itseään kertaakaan liikkuessaan (!). Esikoinen käveli 11kk iässä ja oli aina ihan mustelmilla. Meidän pienellä pituutta on niin, että koko 92 alkaa olla hyvä. Sen sijaan varovaiset pikkujalat ovat vielä kokoa 19 (ei ihme ettei niillä pitkä tyttö oikein pysy pystyssä) ja kädet ovat myös tosi pikkuiset. Esikoinen 2v8kk käyttää muuten myös kokoa 92-98 mutta jalka on jo kokoa 25. Erilaisia ovat lapset, mutta esikoinen puhuu hyvin huolehtivasti vauvasta ja suhtautuu jotenkin hyväntahtoisen huvittuneesti siihen, ettei pienempi tunnu osaavan vielä juuri mitään.
Meillä on 1v4kk tyttönen, joka ei ihan vielä kävele. Muutaman askelen silloin tällöin, mutta hyyyyvin varovaisesti. Tyttö on muutenkin todella harkitseva ja varovainen, kiipeillessäänkin liikkuu kuin hidastetussa elokuvassa. Hän ei ole loukannut itseään kertaakaan liikkuessaan (!). Esikoinen käveli 11kk iässä ja oli aina ihan mustelmilla. Meidän pienellä pituutta on niin, että koko 92 alkaa olla hyvä. Sen sijaan varovaiset pikkujalat ovat vielä kokoa 19 (ei ihme ettei niillä pitkä tyttö oikein pysy pystyssä) ja kädet ovat myös tosi pikkuiset. Esikoinen 2v8kk käyttää muuten myös kokoa 92-98 mutta jalka on jo kokoa 25. Erilaisia ovat lapset, mutta esikoinen puhuu hyvin huolehtivasti vauvasta ja suhtautuu jotenkin hyväntahtoisen huvittuneesti siihen, ettei pienempi tunnu osaavan vielä juuri mitään.
Kiitos taas mukavasta kirjoituksesta! Iltaisin kun saan omat muksut (tyttö 2v9kk ja poika 1v9kk) nukkumaan on kiva lueskella mitä muut taaperot ovat touhunneet 😀 Meillä kumpikin kiipeilee ihaan päättömästi, isosisko edellä ja pikkuveli perässä. Meno on hurjaa ja kuhmuiltakaan ei vältytä. Meillä pikkumiehen pituus huitelee jo noin 94cm ja paino vähän vajaa 13 kiloa, pitkä ja hoikka kaveri. Kengän koko huimat 24 kevätkengissä kun siskolla 26. Vielä on isosisko hiukan pidempi mutta ei kyllä kauaa 😉 Hurjaa vauhtia kasvavat ja kehittyvät. Ihanaa kevään jatkoa ja jaksamisia muillekin takaperoinen vanhemmille!!
-Pauliina-
Kiitos taas mukavasta kirjoituksesta! Iltaisin kun saan omat muksut (tyttö 2v9kk ja poika 1v9kk) nukkumaan on kiva lueskella mitä muut taaperot ovat touhunneet 😀 Meillä kumpikin kiipeilee ihaan päättömästi, isosisko edellä ja pikkuveli perässä. Meno on hurjaa ja kuhmuiltakaan ei vältytä. Meillä pikkumiehen pituus huitelee jo noin 94cm ja paino vähän vajaa 13 kiloa, pitkä ja hoikka kaveri. Kengän koko huimat 24 kevätkengissä kun siskolla 26. Vielä on isosisko hiukan pidempi mutta ei kyllä kauaa 😉 Hurjaa vauhtia kasvavat ja kehittyvät. Ihanaa kevään jatkoa ja jaksamisia muillekin takaperoinen vanhemmille!!
-Pauliina-
-TaNjA-: Kuulostaa niin tutulta! :)Toi kiipeily on kyllä hurjaa! Meillä myös keittiön kaapit saa kyytiä ja ne puretaan vähän väliä. 🙂
Hupun mummi: Hupu onkin jo pitkä poika! 🙂 Voi ei, kurjaa, että teillä on sairastettu, toivottavasti olo on pienellä jo parempi. Keväisin on niin paljon noita tauteja liikkeellä. 😛
Haha, makaronilaatikko ja riisiruoat onkin mukavia kun ne leviää jpka paikkaan. 🙂 Mukavaa päivää ja aurinkoa teille sinne! 🙂
Nanna: Teilläkin asuu siis sotkuttaja! 🙂 Toi on muuten jännää, kuinka se “suosio” vaihtelee. Meillä on vielä äiti kova sana, mutta saa nähdä kuinka kauan. 🙂 Meillä on Brion heppa on ollut kans suosiossa, sekin on “Ihahaaa!”
Vierailija 4: Oi, toihan kuulostaa mukavan rauhalliselta. 🙂 Teillä on kyllä tosi pieni jalka, muistelen että meillä se 19 taisi olla joskus viime syksynä. 🙂 Saa nähdä miten kasvu sitten jatkuu.
Pauliina: Eipä kestä, kiva kuulla, että nämä ilahduttaa! 🙂 Teillä onkin pitkä ja hoikka poika siellä. Kohta voi sitten isosisko alkaa käyttää veikan pieniä kenkiä. 😀 Hauskaa lukea, että muillakin on näitä pieniä “kiipeiluongelmia” 🙂
-TaNjA-: Kuulostaa niin tutulta! :)Toi kiipeily on kyllä hurjaa! Meillä myös keittiön kaapit saa kyytiä ja ne puretaan vähän väliä. 🙂
Hupun mummi: Hupu onkin jo pitkä poika! 🙂 Voi ei, kurjaa, että teillä on sairastettu, toivottavasti olo on pienellä jo parempi. Keväisin on niin paljon noita tauteja liikkeellä. 😛
Haha, makaronilaatikko ja riisiruoat onkin mukavia kun ne leviää jpka paikkaan. 🙂 Mukavaa päivää ja aurinkoa teille sinne! 🙂
Nanna: Teilläkin asuu siis sotkuttaja! 🙂 Toi on muuten jännää, kuinka se “suosio” vaihtelee. Meillä on vielä äiti kova sana, mutta saa nähdä kuinka kauan. 🙂 Meillä on Brion heppa on ollut kans suosiossa, sekin on “Ihahaaa!”
Vierailija 4: Oi, toihan kuulostaa mukavan rauhalliselta. 🙂 Teillä on kyllä tosi pieni jalka, muistelen että meillä se 19 taisi olla joskus viime syksynä. 🙂 Saa nähdä miten kasvu sitten jatkuu.
Pauliina: Eipä kestä, kiva kuulla, että nämä ilahduttaa! 🙂 Teillä onkin pitkä ja hoikka poika siellä. Kohta voi sitten isosisko alkaa käyttää veikan pieniä kenkiä. 😀 Hauskaa lukea, että muillakin on näitä pieniä “kiipeiluongelmia” 🙂
On ne niin ihania nämä pienet Sotkuttajat, olisi hauskaa tietää mitä Isla tuossa keittiössä oikein puuhaa kun seisoo roskiksen päällä, oikein naurattaa noitten pienten puuhat, meillä pieni Hupu oli tänään ja söi eka kerran yli viikkoon liharuokaa. Keksin ottaa papan kanssa Brion junaradan jota hän ei ole nähnyt kuin vauvana keittiön pöydälle, siinäpä olikin kiva muovinen ovisysteemi jota hän koko ajan vain sulki ja aukaisi, siinä samalla laitoin aina ruokaa suuhun ja söi koko annoksen jonka olin ajatellut pieneen vatsaan nyt mahtuvan. Sitten kun pappa sai vaunun liikkeelle ja se tuli pojan kohdalle niin kyydissä oli juusto- tai kinkkutikku, siitä pienimies nappasi aina ja laittoi suuhun:) Junarata saa muuten vielä olla kaapissa koska se on tarkoitettu 3 vuotiaille. Oli niin hauskaan ja ihanaa koko päivä, sitten kun Hupu nukahti niin me lähdimme kaupoille ja Hupun äiti jäi tallentamaan papalle musikkia, 50 vuotta tulee täyteen pian. Ihana tämä blogi on kyllä aina lukea ja katsella, paras.
On ne niin ihania nämä pienet Sotkuttajat, olisi hauskaa tietää mitä Isla tuossa keittiössä oikein puuhaa kun seisoo roskiksen päällä, oikein naurattaa noitten pienten puuhat, meillä pieni Hupu oli tänään ja söi eka kerran yli viikkoon liharuokaa. Keksin ottaa papan kanssa Brion junaradan jota hän ei ole nähnyt kuin vauvana keittiön pöydälle, siinäpä olikin kiva muovinen ovisysteemi jota hän koko ajan vain sulki ja aukaisi, siinä samalla laitoin aina ruokaa suuhun ja söi koko annoksen jonka olin ajatellut pieneen vatsaan nyt mahtuvan. Sitten kun pappa sai vaunun liikkeelle ja se tuli pojan kohdalle niin kyydissä oli juusto- tai kinkkutikku, siitä pienimies nappasi aina ja laittoi suuhun:) Junarata saa muuten vielä olla kaapissa koska se on tarkoitettu 3 vuotiaille. Oli niin hauskaan ja ihanaa koko päivä, sitten kun Hupu nukahti niin me lähdimme kaupoille ja Hupun äiti jäi tallentamaan papalle musikkia, 50 vuotta tulee täyteen pian. Ihana tämä blogi on kyllä aina lukea ja katsella, paras.
Nauti tyttäresi lapsuudesta, pian se on ohi. Itse tuhlasin nuo kalliit hetket, touhuamalla kaikenlaista muka “tärkeää” Onneksi vaimoni on ollut hyvä kasvattaja, tai antanut lasten kasvaa. Nyt isovanhempana ihailen lapsenlapsia ja heidän perheiden tapaa rakastaa lapsiaan. Poikani perheellä on 2 lasta, 2,5v Eemil ja 10kk Saimi. Eemil on aivan nimensä veroinen, aina touhuamassa jotain. Hyllystöt, sekä kaapit tyhjenevät hetkessä, ei hänelle voi siitä olla vihainen. Kaipaan lapsenlapsiani, mutta en voi heitä omia. Kaikkea hyvää teille ja lapsillesi. Paljon yhteisiä onnellisia hetkiä teidän perheelle. T. Osmo täältä kaukaa Mauritaniasta
Nauti tyttäresi lapsuudesta, pian se on ohi. Itse tuhlasin nuo kalliit hetket, touhuamalla kaikenlaista muka “tärkeää” Onneksi vaimoni on ollut hyvä kasvattaja, tai antanut lasten kasvaa. Nyt isovanhempana ihailen lapsenlapsia ja heidän perheiden tapaa rakastaa lapsiaan. Poikani perheellä on 2 lasta, 2,5v Eemil ja 10kk Saimi. Eemil on aivan nimensä veroinen, aina touhuamassa jotain. Hyllystöt, sekä kaapit tyhjenevät hetkessä, ei hänelle voi siitä olla vihainen. Kaipaan lapsenlapsiani, mutta en voi heitä omia. Kaikkea hyvää teille ja lapsillesi. Paljon yhteisiä onnellisia hetkiä teidän perheelle. T. Osmo täältä kaukaa Mauritaniasta
Anteeksi kun vikat vastaukset on viipynyt. 🙂
Hupun mummo: Voin kertoa, mitä siinä tapahtuu. Isla havittelee keittiön sivupöydällä olevia Epun tusseja. 😀 Hän ei saa piirtää niillä yksin, mutta hätä keinot keksii. Siirretään vaan tynnyri pöydän viereen ja sen kautta pääsee helposti kiipeämään pöydälle. 😉 Ja ei kun värittämään. 😀
Ihana Hupu! <3 Kyllä noi taaperot on hauskoja. 🙂 Ja kiitos vielä kauniista sanoistasi, täällä tuli ihan vedet silmiin. ❤
Osmo: Hei! Kiitos mahtavasta kommentistasi! Näitä isovenhempien kommetteja ja kokemuksia on aina ihana lukea! Aika ehtiväisiä nuo taaperot kyllä on ja vaatii kyllä välillä pitkää pinnaa. Ja kiitos paljon, nautimme nyt! Paljon aurinkoa sinulle sinne! 🙂
Anteeksi kun vikat vastaukset on viipynyt. 🙂
Hupun mummo: Voin kertoa, mitä siinä tapahtuu. Isla havittelee keittiön sivupöydällä olevia Epun tusseja. 😀 Hän ei saa piirtää niillä yksin, mutta hätä keinot keksii. Siirretään vaan tynnyri pöydän viereen ja sen kautta pääsee helposti kiipeämään pöydälle. 😉 Ja ei kun värittämään. 😀
Ihana Hupu! <3 Kyllä noi taaperot on hauskoja. 🙂 Ja kiitos vielä kauniista sanoistasi, täällä tuli ihan vedet silmiin. ❤
Osmo: Hei! Kiitos mahtavasta kommentistasi! Näitä isovenhempien kommetteja ja kokemuksia on aina ihana lukea! Aika ehtiväisiä nuo taaperot kyllä on ja vaatii kyllä välillä pitkää pinnaa. Ja kiitos paljon, nautimme nyt! Paljon aurinkoa sinulle sinne! 🙂