Tänä keväänä ja kesänä Eppu on alkanut ajaa enemmän ihan oikealla pyörällä potkupyörän sijasta. Suurimmat syyt tähän ovat se, että meidän Pukyssa ei ole jarruja, ja vauhti sillä on nykyään hurjan kova. Poika on myös keksinyt, että polkupyörällä pääsee aika näppärästi liikkumaan ja myös kovaa vauhtia (joka taitaa nykyään olla se juttu). Pitkään palvellut pyöräilykypärä tuli myös tiensä päähän kun se kirjaimellisesti hajosi kappaleiksi. Poika oli kyllä käsitellyt sitä hieman kovakouraisesti, joka ei varmaan auttanut asiaa. Kypärä tulisi kyllä muutenkin tarkistaa ja uusia tietyin väliajoin.
Saimme blogiyhteistyön merkeissä valita Nutcaselta pojalle pyöräilykypärän. Eppu tykkäsi “isojen poikien” mustasta väristä, joten valinta oli aika yksinkertainen. Pyöräilykypärän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin juttuihin ja listasin tähän tärkeimpiä:
– Kypärän pitää olla päässä niin, että se suojaa otsaa. Otsaan kohdistuu eniten iskuja.
– Leuan alle tuleva hihna täytyy kiinnittää oikein, jotta kypärä ei lennä päästä törmäyksessä. Säätö on tarpeeksi tiukalla jos leuan alle saa yhden tai kaksi sormea. Päätä pitää pystyä myös kääntämään normaalisti. Hihnan pitää myös olla kunnolla leuan alla.
– Tarkista kypärän säädöt oikeiksi, jotta kypärä istuu tukevasti päässä. Monissa kypärissä on sisällä takana säätönappi, josta kypärän istuvuutta voi kiristää tai löysätä.
– Kypärän pitää olla myös oikeankokoinen, jotta se suojaa hyvin.
– Jos kypärä on rikki tai se on saanut iskun, tulee kypärä vaihtaa uuteen.
– Kannattaa myös kokeilla erilaisia malleja, jotta löytää omaan päähän parhaiten sopivan kypärän. Lapsille on myös paljon erilaisia kivannäköisiä kypäriä olemassa, jotka laittaa päähän mielellään. Usein kypärä saattaa myös jäädä lapsen päähän, kun mennään vaikka puistoon, mutta kiipeilytelineisiin lasta ei pitäisi päästää kypärä päässä, koska siinä piilee kuristumisvaara.
– Kypärää pitää säilyttää hyvin ja sitä ei saa esimerkiksi heitellä. Huolellinen säilytys pidentää kypärän käyttöikää, mutta sekin pitää uusia joskus. Hyvin vanhoissa kypärissä runkomateriaali voi olla hapertunut, jolloin se ei suojaa enää niin hyvin päätä.
Pää kannattaa aina suojata kypärällä pyöräillessä, koska kypärä suojelee sitä kaikkein tärkeintä eli aivoja. Myös potkulautaillessa kypärä on minusta aika tärkeä. Olen nimittäin itse kerran kadulla nähnyt lapsen kaatuvan aika pahasti potkulaudalla niin, että pää kolahti asfalttiin aika pahasti. Tuossa Nutcasen kypärässä onkin hyvä slogan tuolla takana: I love my brains.
Hyviä ohjeita kypärän valinnasta ja sen turvallisuudesta löytyy mm. Liikenneturvan sivuilta. Kuvissa näkyvä NUTCASE -kypärä on saatu blogin kautta.
Hyviä huomioita! Itse pidän meidän tontilla kypäräpakkoa ja perheen ulkopuoliset lapset välillä ihmetellevät miksi ihmeessä muka pihallakin tai hiljaisilla sivuteillä pitäisi kypärää pitää. Yhtä hyvin sen päänsä voi kuitenkin loukata omassa pihassakin eikä se murske tai kivituhka ole tosiaankaan mitään pumpulia.
-Nanna
Hieno kypärä ja ihana keltainen Jopo! 🙂 Aiheena myös ainakin meille todella ajankohtainen, täälläkin päästään vihdoinkin opettelemaan pyörällä ajoa 🙂
-cata
Tosi magee kypärä! Mun mielestä on hienoa, että varmistetaan erilaisia kypäriä, sillä jollekin saattaa kypärän käytössä kynnyskysymykseksi nousta juuri se “minkälainen kypärä on”. Pienemmillä väri/kuva voi olla ratkaiseva juttu, isommilla “tyyli”. Meillä on myös pienestä asti käytetty kypärää AINA kun on ajettu pyörällä eli ehdottomasti myös kotipihassa. Pikkupojatkin lähtevät aivan omatoimisesti hakemaan sisältä kypärää, jos innostuvat kesken muun pihatouhuilun pyöräilystä. Niin, ja potkupyörällä todellakin pääsee lujaa! Meillä on nyt ohjaksissa 2v 8kk pikkuveli, isoveli kun oppi viime kesänä ajamaan ilman apupyöriä ja luopui vähitellen myös potkupyörästä veljensä iloksi. Kypäräasiasta vielä. Erityisen iloinen olen meidän esikoisesta, joka yhä uskollisesti käyttää kypärää, vaikka siirtyikin viime syksynä yläkoulun puolelle. Kaveriporukasta hänen lisäkseen yksi toinen poika käyttää kypärää eli melko pienellä prosentilla tuossa vaiheessa enää kypärä on päässä. Tosin tässä vaiheessa jo tiedän, että parin vuoden päästä väännetään tiukasti aiheesta herra numero kakkosen kanssa…
Täti Ruskea
Ps. Kiitos palkintopostituksesta. Oli niin ihana sisältö! Sain heti kehuja laukusta vierailtamme, jotka näkivät sen eteisessä. Ei siis ehtunyt vielä edes käyttöön 😉
Hyviä huomioita! Itse pidän meidän tontilla kypäräpakkoa ja perheen ulkopuoliset lapset välillä ihmetellevät miksi ihmeessä muka pihallakin tai hiljaisilla sivuteillä pitäisi kypärää pitää. Yhtä hyvin sen päänsä voi kuitenkin loukata omassa pihassakin eikä se murske tai kivituhka ole tosiaankaan mitään pumpulia.
-Nanna
Hyviä huomioita! Itse pidän meidän tontilla kypäräpakkoa ja perheen ulkopuoliset lapset välillä ihmetellevät miksi ihmeessä muka pihallakin tai hiljaisilla sivuteillä pitäisi kypärää pitää. Yhtä hyvin sen päänsä voi kuitenkin loukata omassa pihassakin eikä se murske tai kivituhka ole tosiaankaan mitään pumpulia.
-Nanna
Hieno kypärä ja ihana keltainen Jopo! 🙂 Aiheena myös ainakin meille todella ajankohtainen, täälläkin päästään vihdoinkin opettelemaan pyörällä ajoa 🙂
-cata
Hieno kypärä ja ihana keltainen Jopo! 🙂 Aiheena myös ainakin meille todella ajankohtainen, täälläkin päästään vihdoinkin opettelemaan pyörällä ajoa 🙂
-cata
Tosi magee kypärä! Mun mielestä on hienoa, että varmistetaan erilaisia kypäriä, sillä jollekin saattaa kypärän käytössä kynnyskysymykseksi nousta juuri se “minkälainen kypärä on”. Pienemmillä väri/kuva voi olla ratkaiseva juttu, isommilla “tyyli”. Meillä on myös pienestä asti käytetty kypärää AINA kun on ajettu pyörällä eli ehdottomasti myös kotipihassa. Pikkupojatkin lähtevät aivan omatoimisesti hakemaan sisältä kypärää, jos innostuvat kesken muun pihatouhuilun pyöräilystä. Niin, ja potkupyörällä todellakin pääsee lujaa! Meillä on nyt ohjaksissa 2v 8kk pikkuveli, isoveli kun oppi viime kesänä ajamaan ilman apupyöriä ja luopui vähitellen myös potkupyörästä veljensä iloksi. Kypäräasiasta vielä. Erityisen iloinen olen meidän esikoisesta, joka yhä uskollisesti käyttää kypärää, vaikka siirtyikin viime syksynä yläkoulun puolelle. Kaveriporukasta hänen lisäkseen yksi toinen poika käyttää kypärää eli melko pienellä prosentilla tuossa vaiheessa enää kypärä on päässä. Tosin tässä vaiheessa jo tiedän, että parin vuoden päästä väännetään tiukasti aiheesta herra numero kakkosen kanssa…
Täti Ruskea
Ps. Kiitos palkintopostituksesta. Oli niin ihana sisältö! Sain heti kehuja laukusta vierailtamme, jotka näkivät sen eteisessä. Ei siis ehtunyt vielä edes käyttöön 😉
Tosi magee kypärä! Mun mielestä on hienoa, että varmistetaan erilaisia kypäriä, sillä jollekin saattaa kypärän käytössä kynnyskysymykseksi nousta juuri se “minkälainen kypärä on”. Pienemmillä väri/kuva voi olla ratkaiseva juttu, isommilla “tyyli”. Meillä on myös pienestä asti käytetty kypärää AINA kun on ajettu pyörällä eli ehdottomasti myös kotipihassa. Pikkupojatkin lähtevät aivan omatoimisesti hakemaan sisältä kypärää, jos innostuvat kesken muun pihatouhuilun pyöräilystä. Niin, ja potkupyörällä todellakin pääsee lujaa! Meillä on nyt ohjaksissa 2v 8kk pikkuveli, isoveli kun oppi viime kesänä ajamaan ilman apupyöriä ja luopui vähitellen myös potkupyörästä veljensä iloksi. Kypäräasiasta vielä. Erityisen iloinen olen meidän esikoisesta, joka yhä uskollisesti käyttää kypärää, vaikka siirtyikin viime syksynä yläkoulun puolelle. Kaveriporukasta hänen lisäkseen yksi toinen poika käyttää kypärää eli melko pienellä prosentilla tuossa vaiheessa enää kypärä on päässä. Tosin tässä vaiheessa jo tiedän, että parin vuoden päästä väännetään tiukasti aiheesta herra numero kakkosen kanssa…
Täti Ruskea
Ps. Kiitos palkintopostituksesta. Oli niin ihana sisältö! Sain heti kehuja laukusta vierailtamme, jotka näkivät sen eteisessä. Ei siis ehtunyt vielä edes käyttöön 😉