Synttäreitä ja salaisuuksia

Heinäkuu ja elokuu ovat varsinaisia synttärikuukausia ainakin meidän perheessä. Ensin olivat omat synttärini ja melkein heti perään tulevat Epun juhlat. Elokuussa synttäreitä viettää toinen pappa sekä aika moni meidän kaveri. Itse olin kuitenkin työviikon jälkeen niin rättiväsynyt, että en oikein jaksanut järkätä mitään kummempia juhlia itselleni. Nappasinpa kuitenkin kukkakioskin ohi kulkiessani ihan itse itselleni upean synttärikukkakimpun. Siitä tässä onkin muutama kuva. Ja toki minua sitten lahjottiin runsaskätisesti miehen ja lasten toimesta. Parasta olivat kuitenkin ehkä ystävien järjestämät yllätykset, joita saapui postitse ja kavereiden mukana pitkin viikkoa Suomesta saakka. Yksi lahja löytyi vielä tänään ovemme takaa, ja tämän yllärin oli taas järjestänyt naapurimme. En voi muuta sanoa, kuin että onpa minulla vaan ihania ystäviä! Täällä kaukana ollessa sitä arvostaa kaikkia ystävien muistamisia vielä entistäkin enemmän. 

Töissä työkaverit olivat myös järkänneet hauskan yllärin. Työpöytäni, tietokone ja lamppu oli vuorattu erikokoisilla Tanskan-lipuilla, kun perjantaina menin töihin. Se oli tosi hauskaa! Tanskalaiset käyttävät lippua tosi paljon juhlatilaisuuksissa ja lippu onkin vakiokoriste jopa lasten syntymäpäivillä. Niinpä leivoin työkavereilleni maanantaiksi vähän suomalaisia herkkuja kiitokseksi muistamisesta. Täällä kun on tapana juhlistaa synttäreitä ja kaikkea muutakin mahdollista kuten loman alkua, jotain vuosipäivää tai vaikka tylsää torstaita kakulla tai jollain muulla herkulla. Niinpä meillä töissä on useammin herkkupäiviä, kuin niitä päiviä, jolloin kukaan ei tuo mitään. Aina on hyvä syy syödä kakkua! Perjantai-iltana lähdimme kuitenkin väsymyksestä huolimatta syömään yhteen ihanaan ravintolaan perheen kesken, joten synttäri-ilta meni sekin tosi mukavasti. 

Epun 6-vuotis synttäreitä onkin sitten odotettu kuin kuuta nousevaa. Poika on odottanut varmaan puoli vuotta sitä, että täyttäisi 6-vuotta. Nyt se hetki on vihdoin käsillä, ja varmaan tästä päästään edes hetki nauttimaan. Sitten voidaankin alkaa jo odottaa niitä 7-vuotis synttäreitä. Muistelen, että viimeksi seuraavien synttäreiden odotus ja niistä kysely alkoi jo syyskuussa. Noh, onhan ne tärkeitä päiviä. Sitten, kun se ikä on vaikka 36 eikä 6 tai 16, niin sitä seuraava ikävuotta ei enää odotetakaan niin innokkaana. 😉 Olenkin tässä käyttänyt nyt muutaman illan paketoimiseen ja salaisten pakettien piilottamiseen. Saapa nähdä, mitä niistä paljastuu! Kaverisynttäreitä me päästäänkin sitten juhlimaan vasta loppukuusta, kun koulu on jo alkanut ja saadaan kaikki luokkakaverit kiinni. Mutta eiköhän me silti Epunkin synttäreitä juhlita myös kotona vähän pienemmällä porukalla.