Meillä kävi perhetuttuja kylässä ja poika esitteli ystäväni äidille Turtles-lelujaan. “Onko nää niitä kilppareita?” kysyi tuttava. “Ei, nää on ninjakilpikonnia!” poika vastasi tietäväisenä. Niitä samaisia mutanttininjakilpikonnia oli myös minun lapsuudessani ja ninjakilpikonnaleffa oli aika kova juttu tuolloin. Muistaako kukaan muu? Samoin aika moni muu lelu tulee uudelleen muotiin jonkin ajan kuluttua.
Pikkaraiset, jotka nykyään tunnetaan paremmin Sylvanian Families nimellä ovat pitäneet pintansa. Poika on muutaman kerran saanut pr-toimistolta noita Sylvanian leluja testiin ja nyt hän sai pikkaraisille oman minibussin sekä sopivasti nelihenkisen koiraperheen ajamaan autoa. Tämä ilahduttikin kovasti ja hän nimesi koiraperheen omansa mukaan. Näitä leluja minullakin oli lapsena, ja nyt muuton yhteydessä tein loistavan löydön. Eräästä laatikosta löytyi muutamia ikivanhoja Pikkaraisia, jotka olivat minulla lapsena. Olin löydöstä vähintään yhtä innoissani kuin poika, koska nuo olivat lempilelujani tuolloin. Nyt siellä sitten ajavat, uudet sekä ikivanhat Sylvanian koirat uudella perheautolla.
Koitin vähän myös etsiskellä netistä tietoa näistä 80-luvulla olleista leluista, ja päädyin sivustolle, jossa kerrotaan enemmän näistä Pikkaraisista. Ilmeisesti nämä pienet eläinhahmot olivat 80-luvulla niin iso hitti, että niitä tehtiin monta erilaista sarjaa, ja nämä, mitkä minulla olivat lapsena, ovat nimeltään “Forest Families”. Lisäksi on ollut vielä joku kolmas sarja, jonka nimi oli Calico Critters. Näistä eri sarjojen eroista löytyy tietoa täältä, jos joku on kiinnostunut, tai haluaa katsoa, millä on ehkä itse lapsena leikkinyt. 🙂
Mua harmittaa kun mun ainokaiset ovat äitini toimesta hävitettynä. Aivan kuten lähes kaikki muutkin leluni. On meillä kyllä muutama vanha hahmo sukulaisilta saatuna, mutta suurimmaksi osaksi Tellun sängysaluslaatikon ovat vallanneet uudemmat versiot.
-nanna
Mun lempilelut oli pienenä juurikin pikkaraiset. Mulla on niitä toista sataa ja kaikki vielä tallessa. 🙂 Noita huonekalujakin on jossain, täytyy etsiä mökiltä. 🙂 Haemillisesti omat lapset eivät näistä ole vielä innostuneet mutta ehkä vähän vanhempina sitten. -emmi
Mä en muista näitä lapsuudesta, joten mulla ei varmaan ollut tälläisiä. Muuten lelut on kyllä äidin luona tallessa, varmaan kaikki 😀 Barbeja on tooosi paljon, mutten taida niitä meidän pojille raaskia antaa 😀
-titti
Tuo tila-auto/bussi onkin meillä seuraavaksi haaveena 😉 Mä oon sen verran vanhempi, etten muista näitä aiemmin nähneeni (Pikkaraisina). Olen näistä erityisen iloinen poikalasten äitinä, sillä nämä ovat aidosti sellaisia “nukkekotileikkileluja”, joiden parissa pojatkin viihtyvät. Sen tekevät “neutraalit” eläinhahmot ja toki monenmoiset kulkupelit. Samalla meidän pojat tykkäävät “sisustaa” Sylvi-taloja ja -mökkejä ja leikkiä niillä kotileikkejä. Viime aikoina oon kovasti pohtinut sylvien säilytysratkaisuja. Meillä kun sängynalustat on täynnä legolaatikoita ja isompia autoja, niin siellä ei ole enää sylveille tilaa. Pienempiä sylviosia ja huonekaluja ollaan pidetty pahvisalkuissa ja hatturasioissa, mutta isommat talot ja autot eivät niihin mahdu. Viimeismpänä ajattelin ison korin ostamista (esim. Tine K:lla on tosi suuri se isoin korikoko). Kaapin päälläkin niitä voisi pitää, mutta sieltä niitä on aina vaikeampi ottaa leikkeihin. Tähän asti talot ovat olleet lastenhuoneessa olevan pyöreän pöydän päällä, mutta nyt siihen ovat vaivihkaa siirtyneet Lego Cityn rakennukset.
t. Täti Ruskea
Moi! Nyt on pakko kirjoittaakin tänne jotain. Aloitin lukemaan tätä siun blogia alusta ja olen koukuttunut ihan täysin. Illalla kun saan neidin nukkumaan niin tämä äiti viettäää omaa aikaa lukemalla mm. tätä blogia :). Ihana blogi!
Voi, noi pikkaraiset oli lapsena miun suosikkeja. Sain laivareissulta joskus sellaisen pupuperheen mutta ne ei taida enää, ikävä kyllä, olla missään tallessa. Oikein odotan, että tyttö kasvaa ja voin ostaa noita pikkaraisia hänelle. Nyt 1 vee ei ihan vielä osaa arvostaa niitä.
– Hansu
Mua harmittaa kun mun ainokaiset ovat äitini toimesta hävitettynä. Aivan kuten lähes kaikki muutkin leluni. On meillä kyllä muutama vanha hahmo sukulaisilta saatuna, mutta suurimmaksi osaksi Tellun sängysaluslaatikon ovat vallanneet uudemmat versiot.
-nanna
Mua harmittaa kun mun ainokaiset ovat äitini toimesta hävitettynä. Aivan kuten lähes kaikki muutkin leluni. On meillä kyllä muutama vanha hahmo sukulaisilta saatuna, mutta suurimmaksi osaksi Tellun sängysaluslaatikon ovat vallanneet uudemmat versiot.
-nanna
Mun lempilelut oli pienenä juurikin pikkaraiset. Mulla on niitä toista sataa ja kaikki vielä tallessa. 🙂 Noita huonekalujakin on jossain, täytyy etsiä mökiltä. 🙂 Haemillisesti omat lapset eivät näistä ole vielä innostuneet mutta ehkä vähän vanhempina sitten. -emmi
Mun lempilelut oli pienenä juurikin pikkaraiset. Mulla on niitä toista sataa ja kaikki vielä tallessa. 🙂 Noita huonekalujakin on jossain, täytyy etsiä mökiltä. 🙂 Haemillisesti omat lapset eivät näistä ole vielä innostuneet mutta ehkä vähän vanhempina sitten. -emmi
Mä en muista näitä lapsuudesta, joten mulla ei varmaan ollut tälläisiä. Muuten lelut on kyllä äidin luona tallessa, varmaan kaikki 😀 Barbeja on tooosi paljon, mutten taida niitä meidän pojille raaskia antaa 😀
-titti
Mä en muista näitä lapsuudesta, joten mulla ei varmaan ollut tälläisiä. Muuten lelut on kyllä äidin luona tallessa, varmaan kaikki 😀 Barbeja on tooosi paljon, mutten taida niitä meidän pojille raaskia antaa 😀
-titti
Tuo tila-auto/bussi onkin meillä seuraavaksi haaveena 😉 Mä oon sen verran vanhempi, etten muista näitä aiemmin nähneeni (Pikkaraisina). Olen näistä erityisen iloinen poikalasten äitinä, sillä nämä ovat aidosti sellaisia “nukkekotileikkileluja”, joiden parissa pojatkin viihtyvät. Sen tekevät “neutraalit” eläinhahmot ja toki monenmoiset kulkupelit. Samalla meidän pojat tykkäävät “sisustaa” Sylvi-taloja ja -mökkejä ja leikkiä niillä kotileikkejä. Viime aikoina oon kovasti pohtinut sylvien säilytysratkaisuja. Meillä kun sängynalustat on täynnä legolaatikoita ja isompia autoja, niin siellä ei ole enää sylveille tilaa. Pienempiä sylviosia ja huonekaluja ollaan pidetty pahvisalkuissa ja hatturasioissa, mutta isommat talot ja autot eivät niihin mahdu. Viimeismpänä ajattelin ison korin ostamista (esim. Tine K:lla on tosi suuri se isoin korikoko). Kaapin päälläkin niitä voisi pitää, mutta sieltä niitä on aina vaikeampi ottaa leikkeihin. Tähän asti talot ovat olleet lastenhuoneessa olevan pyöreän pöydän päällä, mutta nyt siihen ovat vaivihkaa siirtyneet Lego Cityn rakennukset.
t. Täti Ruskea
Tuo tila-auto/bussi onkin meillä seuraavaksi haaveena 😉 Mä oon sen verran vanhempi, etten muista näitä aiemmin nähneeni (Pikkaraisina). Olen näistä erityisen iloinen poikalasten äitinä, sillä nämä ovat aidosti sellaisia “nukkekotileikkileluja”, joiden parissa pojatkin viihtyvät. Sen tekevät “neutraalit” eläinhahmot ja toki monenmoiset kulkupelit. Samalla meidän pojat tykkäävät “sisustaa” Sylvi-taloja ja -mökkejä ja leikkiä niillä kotileikkejä. Viime aikoina oon kovasti pohtinut sylvien säilytysratkaisuja. Meillä kun sängynalustat on täynnä legolaatikoita ja isompia autoja, niin siellä ei ole enää sylveille tilaa. Pienempiä sylviosia ja huonekaluja ollaan pidetty pahvisalkuissa ja hatturasioissa, mutta isommat talot ja autot eivät niihin mahdu. Viimeismpänä ajattelin ison korin ostamista (esim. Tine K:lla on tosi suuri se isoin korikoko). Kaapin päälläkin niitä voisi pitää, mutta sieltä niitä on aina vaikeampi ottaa leikkeihin. Tähän asti talot ovat olleet lastenhuoneessa olevan pyöreän pöydän päällä, mutta nyt siihen ovat vaivihkaa siirtyneet Lego Cityn rakennukset.
t. Täti Ruskea
Moi! Nyt on pakko kirjoittaakin tänne jotain. Aloitin lukemaan tätä siun blogia alusta ja olen koukuttunut ihan täysin. Illalla kun saan neidin nukkumaan niin tämä äiti viettäää omaa aikaa lukemalla mm. tätä blogia :). Ihana blogi!
Voi, noi pikkaraiset oli lapsena miun suosikkeja. Sain laivareissulta joskus sellaisen pupuperheen mutta ne ei taida enää, ikävä kyllä, olla missään tallessa. Oikein odotan, että tyttö kasvaa ja voin ostaa noita pikkaraisia hänelle. Nyt 1 vee ei ihan vielä osaa arvostaa niitä.
– Hansu
Moi! Nyt on pakko kirjoittaakin tänne jotain. Aloitin lukemaan tätä siun blogia alusta ja olen koukuttunut ihan täysin. Illalla kun saan neidin nukkumaan niin tämä äiti viettäää omaa aikaa lukemalla mm. tätä blogia :). Ihana blogi!
Voi, noi pikkaraiset oli lapsena miun suosikkeja. Sain laivareissulta joskus sellaisen pupuperheen mutta ne ei taida enää, ikävä kyllä, olla missään tallessa. Oikein odotan, että tyttö kasvaa ja voin ostaa noita pikkaraisia hänelle. Nyt 1 vee ei ihan vielä osaa arvostaa niitä.
– Hansu