Alkusyksy täällä Tanskassa on ollut hyvin vaihteleva. Monena päivänä sää on vaihdellut aamun vilpoisesta ilmasta iltapäivän helteeseen, ja jos pukeminen oli Suomessa hankalaa niin täällä se on vähintäänkin yhtä haastavaa vaihtelevan sään takia. Koko alkusyksy oli kuitenkin aika lämmin ja syksylle tyypillinen “sadekausi” on oikeastaan nyt vasta päässyt käyntiin. Pitkään kuitenkin meilläkin kuljettiin mekossa ja sandaaleissa.
Isla on vieläkin oikea mekkotyttö, joka ei hirveästi housuista perusta. Nyt olemme kuitenkin päässeet jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen housuista ja parhaiten olen saanut tytön houkuteltua käyttämään myös housuja, kun olen ottanut hänet mukaan vaateostoksille valitsemaan. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että tytöt täällä menevät päiväkotiin tyllihameessa ja muissa hempeissä hepenissä. En sitten oikein varmaksi tiedä, miten nuo kaikki saadaan tungettua myöhemmin kuravaatteiden ja haalareiden sisään, mutta lasten sisäpukeutuminen kuitenkin poikkeaa aika lailla siitä, mihin Suomessa totuttiin.
Syksyn ja talven tullen tanskalaisten lasten “uniformuun” kuuluu usein tikkiasu, kumisaappaat ja kuravaatteet. Tuo tikkiasu on sellainen juttu, mitä en Suomessa juurikaan nähnyt käytettävän, mutta täällä se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ajatus varmaankin on, että tikkivaatteiden päälle voi sitten tarpeen tullen pukea helposti ne kuravaatteet. Ostinpa minäkin sitten Islalle viime vuonna sellaisen tikkipuvun, mutta valitettavan usein niitä kuravaatteita ei kuitenkaan ole laitettu päälle siellä päiväkodissa, joten tikkiasu tuli kotiin kohtalaisen usein kuraisena ja läpimärkänä. Niinpä olen mielummin suosinut “perinteisiä” välikausihousuja, jotka pitävät vettä, niin “raparipa” voi rauhassa pyöriä kuraisella pihalla ilman niitä kurahousujakin.
Tanskalaiset suosivat pukeutumisessa ja lasten jalkineissa paljon omia tanskalaisia lastenvaatemerkkejään. Yksi suosituimmista kenkämerkeistä on Angulus, ja Anguluksen perinteiset nilkkurit kuuluvat minusta myös tähän tanskalaislasten “uniformuun”. Ne ovat kieltämättä söpöt ja helppo vetää jalkaan. Tänä syksynä kuitenkin ostin Islalle siistimmiksi kengiksi Zaran punaiset nilkkurit, joista tyttö on tykännyt tosi paljon.
Talven tullen täälläkin lapset siirtyvät toppavaatteisiin ja tanskalaiset rakastavat villavaatteita lasten välikerrosasuissa. Isoin ero, mitä olen Suomeen verrattuna huomannut on se, että vaikka lapset on puettu hyvin usein lämpimään toppa-asuun ja talvikenkiin, saattavat he silti olla ilman hanskoja ja pipoja pakkasella. En sitten tiedä onko se huolettomuutta vai ajatellaanko sen karaisevan lapsia, heh. Joka tapauksessa meillä lapset ovat jo itsekin oppineet, että kylmän tullen pipo on ihan hyvä olla päässä ja hanskat kädessä. Karaistumassa voidaan käydä sitten vaikka lomalla Suomessa, missä on oikeasti kovat pakkaset. 😉