Elämä 3-vuotiaan kanssa on pääasiassa aika mielenkiintoista. Edellisestä kerrasta onkin jo yli 3-vuotta, enkä muistanutkaan, kuinka hauskoja ja nokkelia 3-vuotiaan ajatukset ovat. Sitä ikään kuin keikutaan taaperovaiheen ja leikki-iän välissä samalla, kun taidot karttuvat ja sanavarasto kasvaa entisestään.
Isla aloitti hyvin ajoissa puhumisen, ja hän onkin ollut aikamoinen höpöttäjä koko pienen ikänsä. Päiväkodista mukaan tarttuu myös tanskaa, ja eräänä iltana äiti sai varsinaisen luennon kaikista “tärkeistä” pissi- ja kakkasanoista tanskaksi. Että nyt minäkin sitten tiedän.
Isla on myös ihana pieni pohdiskelija. Eräänä päivänä, kun olimme perinteisellä sunnuntaisella kauppareissulla, tyttö oli hyvin miettilään näköinen istuessaan kärryissä. Yhtäkkiä hän mutisi minulle: “Mistä minä oikein löytäisin hyvän prinssin? Kun minä haluaisin sen suukon!” Isla pohti. Onneksi sain vaiennettua alkavan pyrskähdyksen ja mutisin vastauksesi jotain “Jaa-a! Hyvä kysymys!” Sitten Isla vielä mietti, voisiko isoveli pukeutua prinssiksi, mutta ei ollut sitten aivan varma asiasta. “Kyllä sinä varmasti sen suukon saat, montakin, kun olet niin söpö!” sanoin sitten Islalle. Olikohan päiväkodissa luettu satua prinsessasta ja suudelmasta?
Sitten vielä vähän kuvien vaatteista. Nämä uuden uutukaiset Rodinin kevätvaatteet tulivat meille Pikkuotuksesta. Olen edelleen asioinut täällä asuessani tässä ihanassa suomalaisessa nettikaupassa, koska oikeasti sieltä tilaaminen ei ole oikeastaan edes kalliimpaa kuin Tanskasta tilatessakaan. Lisäksi Pikkuotuksessa on aivan loistavan laajat valikoimat kaikkea, ja minä ainakin mielellään tilaan kaikki yhdestä ja samasta paikasta niin, että ei tarvitse pulittaa postareita moneen kertaan. Nyt siis teemme Pikkuotuksen kanssa myös yhteistyötä, mistä olen tosi iloinen. Ja kyllä kuulkaa me suomalaiset ollaan nopeita ja tehokkaita, ihan vaan näin pienenä huomiona, ja odotetaan sitä myös asiakaspalvelutilanteissa. Silloin ne jyvät erottuu akanoista, vai miten sitä sanotaan.
Islahan on ihan mekkotyttö, joten tiesin, että hän rakastaisi tuota punaista Rodinin “heppahametta”. Sen malli on aivan upea luonnossa ja värit ja kuviot oikein loistavat siitä. Mitoitus on kokoa vastaavaa, tai ei ainakaan isoa. Meillä on nyt Islalla tästä hameesta ja kukkapuserosta koko 104/110 ja se on varmasti keväällä juuri passeli koko nyt noin 100cm pitkälle tytölle.
Epulla on kuvissa Rodinin sininen leijonapaita koossa 128/134cm. Se on vähän reilu vielä, mutta monet meidän 116/122 kokoiset vaatteet ovat jo pieniä, joten Eppu on nyt aika lailla kahden koon välissä. Kesään on kuitenkin vielä joitain kuukausia aikaa, joten t-paidoissa mennään nyt jatkossakin jo isomman koon mukaan. Tämä sininen väri sitten on ihan oma lukunsa. Palaan tähän väriasiaan vielä uudemman kerran tarkemmin, mutta pakko on mainita, että sen sävy on upea! Tällainen vaaleansininen, joka ei ole ihan hailakka sopii upeasti vaalealle suomalaiselle iholle, mutta kauniisti myös tummemmallekin iholle. Se on siis täydellinen sinisen sävy, jos näin voi sanoa. Vinkkinä vielä, että Me&I:n kirkkaansiniset swetarihousut sattuvat sopivan yhteen täydellisesti tuon t-paidan kanssa. Minusta noiden kahden sinisen liitto on ihan mielettöman kaunis yhdistelmä. Mitäs sanotte? Iskeekö sininen tänä kesänä? Entä mitä veikkaatte, tekekö rehellinen kirkas punainen uuden nousun? Entä jyrääkö perusvärit pastellit?
Molemmat lasten paidat sekä ihana hame löytyvät Pikkuotuksesta! Käykää katsastamassa siellä muutkin kevään uutuudet lastenvaaterintamalta!
- kuvien vaatteet saatu / kaupal. yhteistyö
nanna says
Ihania lapsukaisia ja vaatteita♥ Mä ihmettelin miten kummassa meillä voi eskarilaisella olla niin monet vaatteet pieniä, mutta kontrollikäynnillä saikin pituudeksi jo 126cm. Ei siis ihme jos koko 122 on jo lähes mallia napapaita 😀 Ja pakko vielä kertoa kuinka juuri viikolla kuopukselta kyselin mitä hän ja sisaruksensa tekevät isona ja poika oli sitä mieltä, että hän on metsäkoneen kuljettaja, isoveikka on palomies ja siskosta tulee prinsessa 😀
Heidi says
Kiitos Nanna <3 Huih, teillä onkin jo pitkä poika siellä, ei ihme jos vaatteet on vähän "kutistuneet" ;-D
Voi ihana pieni! Sun pitää kirjottaa noita ylös, niitä hauska sitten myöhemmin lukea, miten kävi. 🙂