Tervehdys täältä kesäisestä Tanskasta! Täällä on vietetty oikein kunnon kesäisiä viikkoja, kun mittari on naputellut joka päivä lähemmäs 25 astetta. Olen saanut nyt myös vähän “lomailla”. En siis töistä, mutta lapset lensivät miehen kanssa lomalle mummolaan ja viikko on kieltämättä ollut ihanan rauhallinen. Olen siis päässyt nauttimaan auringosta ja omasta rauhasta istuen terassilla joka päivä töiden jälkeen. Olen lukenut niitä kirjoja ja lehtiä, joihin en ole ehtinyt koskea viikkokausiin, tuijottanut Areenasta Au paireja Kanadassa, jutellut kavereiden kanssa puhelimessa, tehnyt koirien kanssa pitkiä ja rauhallisia lenkkejä ja vaan ollut. Perhettä on toki ikävä, mutta kyllä tällainen breikki tekee hyvää aika tiukan kevään jälkeen.
Pääsin myös viime viikolla tekemään vähän tulevaisuuden opintosuunnitelmaa kieliopiskelujen suhteen. Olen nyt siinä vaiheessa opintoja, että minun pitää tehdä päätös, aionko jatkaa kieliopintoja, ja jos niin mitä polkua. Toiveena olisi, että voisin jatkaa opintoja ihan päiväkoulussa, jolloin tunteja olisi kolme kertaa viikossa. Tällöin kielitaidossa pitäisi alkaa tapahtua edistystä hyvinkin nopeasti. Faktahan on se, että kaikissa niissä mielenkiintoisimmissa työpaikkailmoituksissa lukee “Du er flydende på dansk i skrift og tal”. Tätäkin tärkeämpi minulle itselleni olisi se, että pääsisin ihan täysillä mukaan tanskalaisten juttuihin. Päädyin sitten valitsemaan sen pisimmän ja työläimmän polun, jonka jälkeen tulee lopputentti. Jos sen läpäisee, voi vaikka mennä opiskelemaan tanskalaiseen yliopistoon.
Tällä hetkellä ymmärrän tanskaa jo kohtalaisen hyvin, mutta se puhuminen tuottaa edelleen vaikeuksia. Tai oikeastaan se, että löytyisi tarpeeksi rohkeutta. Nykyään saan hoidettua monet asiat ihan hyvin tanskaksi, mutta esimerkiksi töissä tulee silti puhuttua pääasiassa englantia. Jotenkin sitä on nyt edes vaikea aloittaa, kun on menty niin pitkään pelkällä englannilla. Viikonloppuna olin ystäväni kanssa ulkoiluttamassa koiria läheisellä rannalla ja vastaan tuli vanhempi pariskunta. He pysähtyivät kohdallamme ja rouva alkoi vuolaasti kehua koiria, ja kysyi niiden rotua. Jotenkin kummasti vaan ymmärsin kaiken, ja sain jopa kiitettyä kehuista ja vastattua kysymykseen tanskaksi. Tämä oli ihan pieni juttu, mutta minulle se oli sillä hetkellä maailman suurin. Olin niin iloinen, että sain varmasti vuoden edestä lisää motivaatiota opiskeluun. Se on varmaan se onnistumisen tunne, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ihan tällaisessa arkisessa kohtaamisessa.
Tosin onpa näitä hassujakin tilanteita sattunut. Viimeksi eilen noutaessani pakettia lähikioskilta kioskin intialainen omistaja piti kovin huvittana sitä, että en ole tanskalainen vaan Suomesta. Ja sen taisi kuulla aika helposti puheesta, vaikka ei tainnut hänkään ihan tanskalaista alkuperää olla. Onneksi kaikkien tanskalaisten kavereiden asenne on ollut koko ajan ihanan kannustava. Sovimme myös yhden kaverin kanssa, että emme enää lähetä viestejä toisillemme kuin tanskaksi, ihan vaan että oppisin. Ja se on kuulkaa auttanut hurjasti! Välillä pitää tarkistella asioita kääntäjästä, mutta samalla juttuja jää myös päähän ja arkinen sanavarasto karttuu. Kaipa tämä taas tästä. Syksyn tulevia opintoja siis innolla odottaen.
PS. Kuvat on otettu ihanasta Juelsmindesta, jossa olimme koko perhe viettämässä äitienpäivää. Postaus tästä paikasta löytyy täältä.
Lasten kengät Viking Footwear (saatu), Islan mekko Mini Rodini / Pikkuotus (saatu), Islan neule Pomp de Lux, Epun housut Adidas Originals & Mini Rodini, Epun takki Molo kids
x
