Viikonloppuisin meillä on tapana reissata johonkin uuteen kaupunkiin tai paikkaan täällä Tanskassa, ja työkaverinikin kyselevät aina pejantaisin, mihin olemme tällä kertaa menossa. Tänä viikonloppuna oli kuitenkin tiedossa kesäjuhlat Islan päiväkodissa, oma kielikurssi sekä yhdet Epun kaverijuhlat, joten mihinkään ylimääräiseen ei enää tuntunut olevan paukkuja.
Työssäkäyminen vie veronsa ja illat tuntuvat olevan joskus aivan liian lyhyitä. Niinpä viikolla aikaa mihinkään ylimääräiseen ei oikein tunnu olevan. Ajattelin käyttää sunnuntaipäivän hyväkseni ja kun mies lähti lasten kanssa juhliin, päätinkin tarttua “mopin varteen” ja vihdoinkin siivota oikein ajan kanssa. Että voikin olla ihana siivota, puunata ja kuurata ihan yksikseen ja rauhassa.
En muista, että olisin kotona ollessa erityisesti nauttinut siivoamisesta, sitä kun tuli tehtyä vähän joka päivä. Mutta niin se mieli vaan muuttuu. Niinpä tuli sitten ainoastaan nukkuvat koirat kavereina puunattua koko asunto, järjesteltyä lasten tavaroita ja tehtyä muutakin pientä ylimääräistä. Tuli samalla pohdittua, pitäisikö Eppu siirtää kohta omaan huoneeseen, mutta taidamme vielä ainakin hetken pitää lapset yhteisessä lastenhuoneessa. En nimittäin usko, että Isla kuitenkaan pysyisi omassaan, vaan siirtyisi kuitenkin tavaroineen Epun perässä. Läksyjäkään Epulla ei vielä ole, niin omalle työpöydälle ja läksyrauhalle ei tarvetta oikein vielä ole. Meillä on täällä ylimääräinen huone, jota olen itse pitänyt vähän niinkuin työhuoneena ja vierashuoneena. Ehkäpä pitää kuulostella jos toiveita omasta huoneesta alkaa jossain vaiheessa tulla.
