Kerroinkin teille aiemmin, kuinka löysimme aivan mahtavan uuden paikan ihan tästä meidän kotikaupungin kähettyviltä. Olimme päättäneet olla edellisviikonlopun ihan vaan kotona, mutta yllättäen sunnuntai-iltapäivällä teki kuitenkin mieli lähteä johonkin ulkoilemaan. Koitin etsiä netistä kivoja ulkoilualueita lähimatkan päästä ja eteeni sattui Engelsholmin linna. Ei sitten muuta kuin lapset ja koirat autoon ja menoksi.

Ajomatkan ajan etsin nopeasti tietoa linnasta ja selvisi, että alueella sijaitsee jonkinlainen taidekoulu. Perillä avautuivat isot pellot, joista lehmät kääntyivät mulkoilemaan meitä. Kävelimme ensin linnaa ympäröivässä puistossa ja sitten menimme pällistelemään tuota kaunista valkoista rakennusta pihoineen. Linnaa ympäröivät pienemmät vanhat rakennukset, joissa näytti olevan erilaisia studio- ja ateljetiloja. Pihalla kuljeskeli muutama nuori, jotka olivat selvästi jotain opiskelijoita.

Valitettevasti linna ei ollut nyt ainakaan auki yleisölle, mutta päätimme jatkaa lenkkiä pitkin rantaa, josta löytyi upeita maisemia järvelle. Täytyy sanoa, että aika upealta näyttää myös tämä syksyinen Tanska. Mielenkiinnolla odotan, millainen talvi on tulossa. Työkaverit jo vähän varoittelivat, että lunta tai kovin kylmiä pakkasia tuskin on luvassa ennen tammi- helmikuuta. Tuntuu ihan mielettömältä ajatella, että kohta olemme olleet täällä jo yhdeksän kuukautta. Ihan kuin olisimme vasta saapuneet. Niin paljon asioita on ehtinyt tapahtua niin lyhyessä ajassa. Muutto ja uusi koti, miehen uusi työ, Islan päiväkodin ja Epun koulun aloitus, oma uusi työ, kaikki uudet ihmiset ja kaikki uudet paikat, joissa olemme käyneet.

Nyt tuntuu siltä, että alamme vähitellen kotiutua tänne. Arkeen on tullut jonkinlainen selvä rytmi ja rutiineja, kuten kotonakin. Kaupasta löytyy jo “tuttua” ruokaa ja ainakin suurimmaksi osin tiedän, mistä mitäkin saa. Uusia ystäviäkin tulee tavattua jo aika usein, ja silti vanhoihin on tullut pidettyä ainakin kohtalaisen hyvin yhteyttä. Sanon siksi kohtalaisen, koska ihan kaikkiin Suomen kavereihin en vaan ole ehtinyt pitää entiseen malliin yhteyttä, mutta sitten sellaisiin ihan kaikkein läheisimpiin kyllä, ja onneksi.

Tällaisissa syksyisissä tunnelmissa täällä. Käykäähän osallistumassa arvontaan, josta laitoin viime postauksessa, vielä ehtii hyvin!
ALEKOODI

Ja lopuksi vielä kiva alekoodijuttu. Jotkut ehkä muistavat, että meidän vanhoja pieniä vaatteita oli kesällä myynnissä Vadelmatarhassa. Olemme päättäneet jatkaa yhteistyötä, ja sen kunniaksi Vadelmatarhan alekoodi sai jatkoa vuoden loppuun. Eli koodilla ”eppusen-kaapilla” saa siis  ilmaiset postikulut kaikkiin yli 25 euron arvoisiin tilauksiin. Eli kannattaa ehdottomasti kokeilla Vadelmatarhan second hand puotia nyt, kun postarit ovat ilmaiset. Ja meidän pieniä vaatteita yms. on myöhemmin menossa taas myyntiin sinne, joten kannattaa seurailla. 🙂 Vadelmatarhaan pääsee TÄSTÄ.