Naapurit ehkä luulevat, että meille on muuttanut papukaija tai palotorvi. Mutta ei, se on kiljuva pikku tyttö. Tiedättekö sen vaiheen, kun vauva alkaa testaamaan ääntään. En edes muistanut koko juttua, kunnes kiljunta alkoi. Tällä meidän neidillä on nyt se kiljuntavaihe menossa ja hänellä sattuu olemaan aika kova ääni, joten erilaiset kiekaisut kuuluvat korkealta ja kovaa. Kaikkea kommentoidaan kiljumalla, usein iloisesti, toisinaan jopa komentaen. Ja sitten kun oikein protestoidaan, äiti pelkää saavansa tinnituksen. 😉
Olemme aloittaneet myös kiinteiden ruokien maistelun. Aika sotkuistahan se on, mutta tyttö tuntuu tykkäävän. Kaikkein mukavinta on napata lusikka omaan käteen ja hieroa ruokalappua naamaan. Välillä ruokaa on siellä sun täällä kun pienet kädet huitovat kuin heinämiehellä. Onneksi meillä on kaksi valkoista ekoimuria, jotka kyllä korjaavat jäljet, ennen kun ehdin sanoa kissa. Ennen lapsia tykkäsin puuhailla koirien kanssa kaikenlaista, ja jo silloin opetin koirat nostamaan ja tuomaan minulle kaikki lattialle putoavat tavarat käskystä. Tuollaisen tavaraa viskovan vauvan kanssa se onkin ihan kätevä juttu, tosin näitä innokkaita apureita joutuu joskus vähän toppuuttelemaan.
Vaatekokokin meillä on taas muuttumassa ja monet jutut ovat jääneet pieneksi. Ekana pieneksi jäävät bodyt kun niistä loppuu pituus ja hihat ovat lyhyet. Tilasin tytölle Nextiltä muutamia kevätjuttuja ja käväisin myös Zarassa hakemassa leggareita. Siellä olikin kivoja vauvan denim leggareita kahdessa eri värissä ja aika edullisesti. Kesäksi ostin myös pienet sandaalit ja ananaksilla kuvioidun t-paidan. Tänä kesänä meillä tuskin vielä kävellään, joten kengät ja tossut ovat käytössä vain vaunuissa istuessa. Se kenkien jalassa pysyminen onkin sitten ihan toinen juttu… 🙂
Pikkutyttö on yhdyssana!! Argh! 😉
Maija-parka vai Maija parka? Pikkutyttö vai pikku tyttö?
• Ilmaus, jossa on alkuosana substantiivi (joko yleissana tai erisnimi) ja jälkiosana kulta, parka, raukka, ressukka, rukka tms., voidaan kirjoittaa yhdyssanaksi tai hahmottaa niin, että jälkiosa on luonnehtiva määrite (kuten päivittelyissä tai vaikkapa kirjeen puhuttelussa). Kun kyseessä ei ole yhdyssana, molemmilla sanoilla on oma pääpaino.
lapsiraukka ~ lapsi raukka
Maija-kulta ~ Maija kulta, Maija-ressukka, voi Maija ressukkaa
Sana pikku on taipumaton, ja se on aina määrittämänsä sanan edellä, joko yhdyssanan osana tai itsenäisenä määritteenä:
pikkubussi, pikkukaupunki, pikkumusta, pikkupyykki
pikkutyttö ~ pikku tyttö, pikku-Maija ~ pikku Maija
pikkuvahinko ~ pikku vahinko, pikkujuttu ~ pikku juttu
pikku kädet
Se voidaan kirjoittaa yhdyssanaksi tai hahmottaa niin, että jälkiosa on luonnehtiva määrite (kuten päivittelyissä tai vaikkapa kirjeen puhuttelussa). Kun kyseessä ei ole yhdyssana, molemmilla sanoilla on oma pääpaino. Kumpikin muoto oikein.
Suloinen tyttö ja ihania vaatteita!
Meillä seisotaan joten kengille olisi pian käyttöä, mutta niitä ei vaan tahdo saada jalkaan pojan joko heiluessa vimmatusti tai laittavansa varpaansa ikään kuin lukkoon ettei vahingossakaan mitään niiden peitoksi laiteta. Sama pätee siis sukkiin jotka ei jalassa pysy laisinkaan.
-Nanna
Hurjaa kuinka aika juoksee, teidänkin tyttö jo vetelee kiinteitä (ja kiljuu 😉 ) ja vastahan tuo syntyi!
Vähänkö ihana muuten tuo Zaran ananaspaita, löytyisköhän sitä mun koossa? 😉
– Sari
Täytyy sanoa, että pienimmälle valitettavasti kaksi jalkaa on kivempi juttu kuin tukevasti koko kroppa maassa. Innostuessaan unohtaa kiinni pitämisen ja toisaalta on vielä niin pieni ja hentoinen että näyttää hurjalle jo senkin takia. Tyttöhän olisi innoissaan jo vauvaa kävelyttämässä. Isoveljelle taitaa iskeä paniikki kun potkuauto olisi pienimmänkin mieleen. Vaikkei auto muuten enää kiinnostaisi niin eihän hänen omaa voi missään nimessä veikallekaan antaa!
-Nanna
Pikkutyttö on yhdyssana!! Argh! 😉
Pikkutyttö on yhdyssana!! Argh! 😉
Maija-parka vai Maija parka? Pikkutyttö vai pikku tyttö?
• Ilmaus, jossa on alkuosana substantiivi (joko yleissana tai erisnimi) ja jälkiosana kulta, parka, raukka, ressukka, rukka tms., voidaan kirjoittaa yhdyssanaksi tai hahmottaa niin, että jälkiosa on luonnehtiva määrite (kuten päivittelyissä tai vaikkapa kirjeen puhuttelussa). Kun kyseessä ei ole yhdyssana, molemmilla sanoilla on oma pääpaino.
lapsiraukka ~ lapsi raukka
Maija-kulta ~ Maija kulta, Maija-ressukka, voi Maija ressukkaa
Sana pikku on taipumaton, ja se on aina määrittämänsä sanan edellä, joko yhdyssanan osana tai itsenäisenä määritteenä:
pikkubussi, pikkukaupunki, pikkumusta, pikkupyykki
pikkutyttö ~ pikku tyttö, pikku-Maija ~ pikku Maija
pikkuvahinko ~ pikku vahinko, pikkujuttu ~ pikku juttu
pikku kädet
Maija-parka vai Maija parka? Pikkutyttö vai pikku tyttö?
• Ilmaus, jossa on alkuosana substantiivi (joko yleissana tai erisnimi) ja jälkiosana kulta, parka, raukka, ressukka, rukka tms., voidaan kirjoittaa yhdyssanaksi tai hahmottaa niin, että jälkiosa on luonnehtiva määrite (kuten päivittelyissä tai vaikkapa kirjeen puhuttelussa). Kun kyseessä ei ole yhdyssana, molemmilla sanoilla on oma pääpaino.
lapsiraukka ~ lapsi raukka
Maija-kulta ~ Maija kulta, Maija-ressukka, voi Maija ressukkaa
Sana pikku on taipumaton, ja se on aina määrittämänsä sanan edellä, joko yhdyssanan osana tai itsenäisenä määritteenä:
pikkubussi, pikkukaupunki, pikkumusta, pikkupyykki
pikkutyttö ~ pikku tyttö, pikku-Maija ~ pikku Maija
pikkuvahinko ~ pikku vahinko, pikkujuttu ~ pikku juttu
pikku kädet
Se voidaan kirjoittaa yhdyssanaksi tai hahmottaa niin, että jälkiosa on luonnehtiva määrite (kuten päivittelyissä tai vaikkapa kirjeen puhuttelussa). Kun kyseessä ei ole yhdyssana, molemmilla sanoilla on oma pääpaino. Kumpikin muoto oikein.
Se voidaan kirjoittaa yhdyssanaksi tai hahmottaa niin, että jälkiosa on luonnehtiva määrite (kuten päivittelyissä tai vaikkapa kirjeen puhuttelussa). Kun kyseessä ei ole yhdyssana, molemmilla sanoilla on oma pääpaino. Kumpikin muoto oikein.
Suloinen tyttö ja ihania vaatteita!
Meillä seisotaan joten kengille olisi pian käyttöä, mutta niitä ei vaan tahdo saada jalkaan pojan joko heiluessa vimmatusti tai laittavansa varpaansa ikään kuin lukkoon ettei vahingossakaan mitään niiden peitoksi laiteta. Sama pätee siis sukkiin jotka ei jalassa pysy laisinkaan.
-Nanna
Suloinen tyttö ja ihania vaatteita!
Meillä seisotaan joten kengille olisi pian käyttöä, mutta niitä ei vaan tahdo saada jalkaan pojan joko heiluessa vimmatusti tai laittavansa varpaansa ikään kuin lukkoon ettei vahingossakaan mitään niiden peitoksi laiteta. Sama pätee siis sukkiin jotka ei jalassa pysy laisinkaan.
-Nanna
Hurjaa kuinka aika juoksee, teidänkin tyttö jo vetelee kiinteitä (ja kiljuu 😉 ) ja vastahan tuo syntyi!
Vähänkö ihana muuten tuo Zaran ananaspaita, löytyisköhän sitä mun koossa? 😉
– Sari
Hurjaa kuinka aika juoksee, teidänkin tyttö jo vetelee kiinteitä (ja kiljuu 😉 ) ja vastahan tuo syntyi!
Vähänkö ihana muuten tuo Zaran ananaspaita, löytyisköhän sitä mun koossa? 😉
– Sari
Täytyy sanoa, että pienimmälle valitettavasti kaksi jalkaa on kivempi juttu kuin tukevasti koko kroppa maassa. Innostuessaan unohtaa kiinni pitämisen ja toisaalta on vielä niin pieni ja hentoinen että näyttää hurjalle jo senkin takia. Tyttöhän olisi innoissaan jo vauvaa kävelyttämässä. Isoveljelle taitaa iskeä paniikki kun potkuauto olisi pienimmänkin mieleen. Vaikkei auto muuten enää kiinnostaisi niin eihän hänen omaa voi missään nimessä veikallekaan antaa!
-Nanna
Täytyy sanoa, että pienimmälle valitettavasti kaksi jalkaa on kivempi juttu kuin tukevasti koko kroppa maassa. Innostuessaan unohtaa kiinni pitämisen ja toisaalta on vielä niin pieni ja hentoinen että näyttää hurjalle jo senkin takia. Tyttöhän olisi innoissaan jo vauvaa kävelyttämässä. Isoveljelle taitaa iskeä paniikki kun potkuauto olisi pienimmänkin mieleen. Vaikkei auto muuten enää kiinnostaisi niin eihän hänen omaa voi missään nimessä veikallekaan antaa!
-Nanna